Osa vesistöjemme sinilevistä ja panssarisiimalevistä tuottaa maksaa vaurioittavia myrkkyjä tai halvaannuttavia hermomyrkkyjä, jotka voivat aiheuttaa vakavia oireita ihmisissä ja muissa selkärankaisissa.
Henna Savela keskittyi väitöstutkimuksessaan myrkyllisiä yhdisteitä tuottavien levien havaitsemiseen.
– Levien tuottamat hermomyrkyt, saksitoksiinit, ovat vaikutuksiltaan erityisen voimakkaita. Ne kertyvät leviä ravinnokseen käyttäviin simpukoihin ja aiheuttavat maailmalla vuosittain tuhansia vakavia ruokamyrkytystapauksia, Savela kertoo väitöstiedotteessaan.
Hän kehitti osana väitöstutkimustaan geneettisiä testejä, joiden avulla pystytään tunnistamaan tarkasti levien myrkyllisyys. Testien avulla myrkyllisyydestä kertovia geenejä voidaan mitata sellaisestakin sinileväesiintymästä, jota voi olla vaikea havaita paljain silmin.
Geenitestien avulla kehittymässä olevista myrkyllisistä leväesiintymistä on mahdollista saada ennakkovaroitus. Testit voivat tulevaisuudessa tarjota vaihtoehtoja vesistöjen valvontaan ja esimerkiksi juomavesilähteiden turvallisuuden varmistamiseen.
– Myrkylliset panssarisiimalevät eivät tyypillisesti muodosta yhtä laajoja massaesiintymiä kuin sinilevät, joten herkistä menetelmistä on merkittävää hyötyä myös niiden havainnoinnissa, Savela toteaa.
Hän painottaa, että on tärkeää kyetä erottamaan myrkylliset ja ihmiselle harmittomat lajit toisistaan. Erityisesti sinileväesiintymä on usein sekoitus molempia, eikä levän ulkonäkö kerro varmuudella sen myrkyllisyydestä.
Savela kehitti geenitestit mahdollisimman nopeiksi ja helpoiksi suorittaa, ja kiinnitti huomiota etenkin varsinaista testiä edeltävän näytteen esikäsittelyvaiheen yksinkertaisuuteen.
– Tutkimukseni myös vahvisti aiempia havaintoja siitä, että mikrokystiinejä tuottavat sinilevät ovat erittäin yleisiä suomalaisissa järvissä. Yli 90 prosenttia tutkituista näytteistä sisälsi myrkyllisyydestä kertovaa geeniä kantavia sinileviä, Savela huomauttaa.
Myrkyllisiä sinileviä esiintyy yleisesti makeavetisissä järvissä ja joissa sekä laajalti Itämerellä. Myrkyllistä panssarisiimalevää esiintyy merivesissä, Suomessa muun muassa Ahvenanmaan saaristossa. Sen voi tunnistaa esimerkiksi öiseen aikaan havaittavasta leville tunnusomaisesta turkoosista valonhohteesta.
FM Henna Savelan väitöskirja Quantification of Toxin Biosynthesis Genes in Cyanobacteria and Dinoflagellates – Genetic Factors as Predictors of Toxin Production in the Environment. tarkastetaan perjantaina 11. joulukuuta Turun yliopistossa.