Parlamenttivaaleihin osallistuu yli yhdeksänkymmentä puoluetta, jotka ovat asettaneet yli 6 000 ehdokasta. Maata 1960-luvulta asti hallinnutta sotilasjunttaa haastavista puolueista kuuluisin lienee Nobelin rauhanpalkinnolla palkitun Aung San Suu Kyin johtama NDL-oppositiopuolue.
Vaikka vaalitapahtumat ovat tällä viikolla vetäneet kaduille satoja tuhansia ihmisiä, eivät vaalit ole vapaat tai merkitykselliset. Myanmarin perustuslain mukaan neljäsosa parlamenttipaikoista ja kaikki tärkeät ministerinsalkut on varattu sotilasjuntan edustajille. Ihmisoikeusaktivisti ja entinen poliittinen vanki Ma Thida kommentoi Verkkouutisille, että vaaleilla on tästä huolimatta myanmarilaisille suuri merkitys. Suurimmalle osalle äänestäjistä vaaleihin osallistuminen tuntuu melkein vallankumoukselta. Se antaa heille mahdollisuuden ilmaista vihaansa sotilasjunttaa kohtaan.
Yhden sotilasjunttaa kritisoivan äänen löytyminen suurten kaupunkien ulkopuolelta voi olla vaikeaa. Yli viidenkymmenen miljoonan asukkaan Myanmarissa on suuri määrä erilaisia vähemmistöjä, joista useilla on omat puolueensa. Vaikka vastustus sotilasjunttaa kohtaan on suurta, eivät kaikki vähemmistöt koe, että Aung San Suu Kyin johtama puolue tarjoaa heille paremman vaihtoehdon. Puoluetta onkin kritisoitu esimerkiksi siitä, ettei se puhu tarpeeksi maan pohjoisosassa tapahtuvista armeijan ja siviilien välisistä yhteenotoista.
Suu Kyin lainopillinen erityisavustaja Ko Ni on kuitenkin toiveikas vaalien tuloksen suhteen. Hän kommentoi Verkkouutisille, että vaalit tuovat huomattavan suuren muutoksen Myanmarin poliittiselle kartalle. Suu Kyi saa kyllä muodostettua hallituksen yhteistyössä etnisiä vähemmistöjä edustavien puolueiden kanssa. Kysymys kuitenkin kuuluu, että hyväksyykö sotilasjuntta vaalituloksen.
Suu Kyi tarvitsee kaiken mahdollisen kannatuksen vaaleissa, koska vastavalittu Myanmarin parlamentti valitsee maalle myös presidentin kuun lopussa. Suu Kyi taas ei voi itse asettua ehdolle, sillä Myanmarin perustuslain mukaan ehdolle ei voi asettua kukaan, kenellä on ulkomaalaisia perheenjäseniä. Suu Kyin edesmennyt aviomies ja molemmat pojat ovat Iso-Britannian kansalaisia. Perustuslain muuttamiseenkin tarvitaan 75 prosenttia parlamentin äänistä, joten NDL joutunee sovittelemaan yhteen eri vähemmistöjen kiistoja saadakseen äänensä kuuluviin.
Vuonna 2011 uudelleen avautuneen maan talous on kasvanut voimakkaasti ja siltä odotetaan tänä vuonna yli kahdeksan prosentin kasvua. Mikäli hallituksen muodostaminen, presidentin valitseminen ja vuosia pinnan alla kiehunut perustuslain uudistus sysäävät maan jälleen poliittiseen takalukkoon, tulevat ulkomaalaiset sijoittajat erittäin varovaisiksi. Myanmarilla onkin edessään pitkä tie huomisesta äänestyspäivästä huolimatta, mikäli se mielii takaisin yhdeksi Aasian rikkaimmista valtioista.
Toimittaja: Hannamiina Tanninen