Rakennetun omaisuuden tilaa arvioivan ROTI-raportin mukaan muutto-tappiokunnissa rakennusten arvo laskee, ylläpito on taloudellisesti haastavaa ja rakennuksia jää tyhjilleen. Niiden arvo saattaa painua jopa miinukselle purkukustannuksista johtuen.
Samanaikaisesti muuttovoittokunnissa asunnoista on pulaa. Toisaalta tilojen muutostarpeet ovat raportin mukaan johtaneet tyhjentyviin toimitiloihin, joita ei ole voitu muuttaa asuinkäyttöön johtuen muun muassa kaavamuutosten hitaudesta.
Suomen rakennuskannan arvo on 500 miljardia euroa, josta pientalojen arvo on 130 miljardia ja asuin-kerrostalojen 145 miljardia. Raportissa muistutetaan, että erittäin merkittävä osa rakennuskannasta koostuu 1960–80-luvuilla rakennetuista asuinrakennuksista, joita kaikkia ei ole vielä peruskorjattu.
Asuinrakennusten korjauksiin olisi raportin mukaan sijoitettava keski-määrin 9,4 miljardia euroa vuosina 2016–2025. Seuraavalla kymmenvuotiskaudella asuinrakennusten korjaustarve kasvaa 11,1 miljardia euroa.
Suomen asumisväljyys on kuitenkin eurooppalaista keskitasoa eli noin 40 neliötä asujaa kohden. Asumisväljyyttä on raportin mukaan kasvatettu pitkään, ja 1990-luvulla asetetut tavoitteet on saavutettu. Lisäksi huonokuntoisissa asunnoissa asuvien osuus on Suomessa EU:n jäsenmaista matalin, alle viisi prosenttia.
Kuntien palvelurakennusten korjausvaje on 9 miljardia euroa. Kuntien rakennusten perusparannustarve nousee 16,5 miljardiin euroon, kun kaikki nykyiset toiminnalliset tarpeet ja laatuvaatimukset otetaan huomioon.
Raportin mukaan korjausvastuu on merkittävä, sillä muuten hiilineutraalisuuden tavoitteisiin ei päästä. Lisäksi vanhaan rakennuskantaan kuuluu lukuisia rakennuksia, joissa täytyy parantaa merkittävästi sisäympäristön laatutasoa ja viihtyvyyttä.
Joissain tapauksissa rakennuksen purkaminen on taloudellisesti ja ympäristön kannalta parempi vaihtoehto, raportissa todetaan.
Rakennuksiin on sitoutunut 45 prosenttia Suomen kansallisvarallisuudesta. Kun siihen liitetään infran osuus, 83 prosenttia kiinteästä pääomakannasta on sidottu rakennettuun ympäristöön.
Suomen liikenneinfrastruktuurin rahoitus pitäisi raportin mukaan olla vuosittain 2,3 miljardia eli prosentti bruttokansantuotteesta, jotta Suomi olisi Ruotsin tasolla investoinneissa. Rahoituksesta 1,3 miljardia olisi ohjattava perusväylän ylläpitoon ja loput investointeihin. Tällä hetkellä infraan investoidaan vuosittain vain noin 0,45 miljardia euroa ja ylläpitoon miljardi euroa.
ROTI-raportti on joka toinen vuosi tehtävä asiantuntija-arvio rakennetun omaisuuden tilasta. Raportti perustui yli sadan johtavan suomalaisen asiantuntijan paneelityöskentelyyn ja useiden järjestöjen, ministeriöiden ja virastojen rahoitukseen.