Muuntohuumeiden käyttö on lisääntynyt Helsingissä, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ruiskuhuumejäämätutkimuksesta.
Tulokset osoittavat, että opioideihin kuuluva buprenorfiini, sekä stimulantit amfetamiini ja synteettisiin katinoneihin kuuluva muuntohuume alfa-PHiP olivat yleisimmät pistämällä käytetyt huumeet Helsingissä vuoden 2022 syksyllä.
Lisäksi pistämällä tapahtuvaa käyttöä todettiin tietyillä bentsodiatsepiineihin kuuluvilla uni- ja rauhoittavilla lääkeaineilla sekä muilla amfetamiineilla ja synteettisillä katinoneilla. Kokaiinia, heroiinia tai fentanyylia ei sen sijaan todettu yhdessäkään ruiskussa.
Noin 30 prosenttia kaikesta pistämällä käytetystä buprenorfiinista oli peräisin Suomessa opioidikorvaushoidossa yleisesti käytetystä buprenorfiini-naloksoni-yhdistelmävalmisteesta (Suboxone) ja loput todennäköisesti ulkomailta tuodusta pelkästä buprenorfiinista (Subutex, Temgesic).
Tutkimuksen aineisto koostuu käytetyistä ruiskuista ja neuloista, jotka kerättiin viidestä sosiaali- ja terveysneuvontapisteessä eri puolilla Helsinkiä syksyllä 2022. Ruiskuhuumejäämätutkimus tuottaa laboratoriomenetelmin varmennettua tietoa pistämällä käytettyjen päihteiden esiintyvyydestä ja siinä tapahtuvista muutoksista.
Merkittävin muutos suonensisäisesti tapahtuvassa huumeiden käytössä on ollut tutkimustulosten perusteella muuntohuumeisiin luettavien synteettisten katinonien käytön kasvu viimeisen vuoden aikana.
– Amfetamiinin pistämällä tapahtuva käyttö vaikuttaa osin korvautuneen synteettisten katinonien käytöllä. Uusista synteettisistä katinoneista on hyvin vähän tutkittua tietoa, eli niiden tarkoista vaikutuksista tai keskinäisistä eroista ei tiedetä paljoakaan. Käyttäjällä ei myöskään yleensä voi olla varmaa tietoa käytetystä yhdisteestä. Tämä voi lisätä käytöstä aiheutuvia haittoja, oikeuskemiayksikön päällikkö Teemu Gunnar THL:stä kertoo tiedotteessa.
Huumeiden suonensisäinen käyttö altistaa muun muassa huumeiden yliannostuksille ja verivälitteisille infektioille, sekä liittyy yleisesti päihderiippuvuuteen.
Huumeruiskujen ainejäämätutkimus kertoo luotettavasti keskeisiä tietoja huumeiden ongelmakäytöstä ja siinä tapahtuvista muutoksista.
– Suomessa terveysneuvontapisteiden toiminta on hyvin vakiintunutta ja ammattimaista, mikä mahdollistaa tämän tutkimuksen todella hyvin. Järjestelmän tehokkuudesta kertoo se, että käyttövälineistä palautuu vuosittain yli 95 prosenttia eli noin 6,6 miljoonaa ruiskua ja neulaa, toteaa projektipäällikkö Anne Arponen THL:stä.
Kansallista tutkimusta tehdään osana laajempaa eurooppalaista verkostoa. Tutkimusasetelma mahdollistaa vertailun kansallisen tiedon lisäksi Euroopan kaupunkien välillä. Suomessa huumeiden suonensisäinen käyttö eroaa merkittävästi esimerkiksi monista Länsi- ja Keski-Euroopan maista, joissa heroiini ja kokaiini ovat yleisesti suonensisäisesti käytettyjä huumeita buprenorfiinin ja amfetamiinin sijaan.
