Muusikkojen aivojen on toistuvasti osoitettu reagoivan voimakkaammin ääniin kuin ei-muusikoiden aivojen. Kyselty on sitä, johtuvatko nämä erot musiikin harjoittelusta vai siitä, että musiikkiharrastukseen hakeutuvien lasten hermostollinen äänien käsittely on tehostunutta jo ennen harjoittelun aloittamista.
Psykologian maisteri Vesa Putkinen on tutkinut asiaa käyttämällä aivovastemenetelmää, jolla voidaan mitata aivojen reaktioita äänissä tapahtuviin muutoksiin. Osassa tutkimuksista mitattiin äänien synnyttämiä aivovasteita aivosähkökäyrällä helsinkiläisiltä 7-vuotiaina musiikkiharrastuksen aloittaneilta lapsilta kahden vuoden välein.
– Musiikkia harrastavien ja muuta harrastavien lasten aivovasteet erilaisiin muutoksiin äänissä eivät aluksi eronneet toisistaan. Soittoharrastuksen myötä aivovasteet alkoivat kuitenkin voimistua musiikkia harrastavilla lapsilla, ja noin 11 vuoden iässä ne olivat jo selkeästi voimakkaampia kuin muita asioita harrastavien lasten, Putkinen kertoo.
– Tulos puhuu sen puolesta, että synnynnäisten erojen sijasta harjoittelu selittää eroja muusikkojen ja ei-muusikkojen hermostollisessa äänien erottelussa, Putkinen jatkaa.
Putkinen tarkasteli myös erilaisten arkipäiväisten musiikillisten toimintojen yhteyksiä äänien erotteluun liittyviin aivovasteisiin 2-3 vuoden iässä. Paljon kotonaan musiikillisia leikkejä leikkivien lasten aivovasteet viittasivat kehittyneeseen äänien erotteluun ja tehostuneeseen tarkkaavaisuuteen.
Putkisen mukaan tehostuneesta kuulotiedon käsittelystä saattaa olla hyötyä muussakin kuin musiikin käsittelyssä.
– Tutkimuksessa mitatut aivovasteet liittyvät monenlaisten äänien prosessointiin eivätkä pelkästään musiikin käsittelyyn. Näin ollen tulokset viittaavat yleiseen kuulojärjestelmän ja tarkkaavuuden säätelyn kehitykseen paljon musisoivilla lapsilla, Putkinen toteaa.
Putkinen teki tutkimuksensa Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksella sekä Suomen Akatemian Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikössä. Hän väittelee 18.2. Helsingin yliopistossa psykologian alaan kuuluvasta aiheesta Musical activities and the development of neural sound discrimination.