Museoviraston mukaan valtion it-uudistuksesta seuraa 400 000 euron lisälasku joka vuosi

Museovirastossa arvioidaan, että virastolle on tulossa valtion yhteisten tieto- ja viestintätekniikkapalveluiden käytöstä valtava lasku.

Museovirasto on mielestään saanut aikaan niukoilla resursseillaan kohtuuhintaisen ja hyvin toimivan tietotekniikan kokonaisuuden, mutta nyt se on siirretty Valtorille, joka tuottaa valtionhallinnolle yhteiset tieto- ja viestintätekniikkapalvelut.

Museoviraston yli-intendentti Miikka Haimilan ja ICT-päällikkö Joose Niemen mukaan lasku Museovirastolle on valtava.

– Valtorin hinnastojen perusteella tehtyjen laskelmien mukaan viraston vuotuiset ICT-kustannukset nousevat 291 prosenttia. Pakollisten muutosten seurauksena vuosikustannukset ovat nousemassa 400 000 eurolla. Lisäksi joudutaan vielä maksamaan huomattavat summat palvelujen siirrosta Valtorille, Haimila ja Niemi kirjoittavat Museoviraston blogissa.

He ihmettelevät millä kasvavat kulut rahoitetaan, sillä Museoviraston kukkarossa ei ole löysää rahaa. He muistuttavat, että viime vuoden lopulla virastosta jouduttiin valtion budjettileikkausten vuoksi irtisanomaan asiantuntijoita ja viraston kyky tarjota edes lakisääteiset palvelut on vaakalaudalla.

Uudet palvelut on Haimilan ja Niemen mielestä luotu suurten toimijoiden ehdoilla. Heiden vertauksensa mukaan on kuin terästehtaan toimintaprosessia yritettäisiin saada käyttöön kultasepänverstaassa.

– Hyvä esimerkki ovat Museoviraston palvelimet, jotka ovat siirtyneet Valtorille, joka haluaisi siirtää laitteet omaan konesaliinsa. Temppu on sinänsä ihan ok, mutta Valtori myös suunnittelee laskuttavansa operaation valmistelusta Museovirastolta pari tuhatta euroa, siirrosta reilut 40 000 euroa ja lopulta vuosittain noin 61 000 euroa. Palvelinten nykyiset kustannukset Museovirastolle ovat noin 10 000 euroa vuodessa! Joudumme siis maksamaan 90 000 € käytännössä tyhjästä, Haimila ja Niemi toteavat.

He ehdottavat, että jos Valtorin toiminta tuottaa valtiotasolla säästöjä, voisi noista säästöistä korvata menetykset virastoille. Palveluita voisi hankkia myös valtion yhteishankintayksikön Hanselin kautta, kilpailuttaa tai olla tekemättä mitään, jos organisaatiolla on jo edullinen ja toimiva palvelu.

– Olisi myös hyvin mielenkiintoista ja valaisevaa, jos jokin riippumaton taho selvittäisi Valtorin ja muiden valtion yhteisten palvelukeskusten kannattavuutta ylipäätään, Haimila ja Niemi kirjoittavat.

Mainos