Keväällä Kelassa käynnistettiin kokeilu, jossa arvioitiin puherobotin kykyä tunnistaa suomen kieltä ja palvella asiakkaita Kelan puhelinpalvelussa.
Testaajat olivat tyytyväisiä saamaansa palveluun. Osa kuitenkin kertoi, että puherobotti toimii yksinkertaisissa asioissa, mutta monimutkaisempien kysymyksien kanssa he kääntyisivät virkailijan puoleen.
– Yksi testitilanne koski valmistumista. Puherobotti oli opetettu onnittelemaan valmistumisen johdosta. Tätä pidettiin hauskana, inhimillisenä eleenä, kertoo projektipäällikkö Riikka Lindroos-Järvitalo tiedotteessa.
Suomenkielisten puherobottien käyttämä teknologia on vielä aika uutta ja vähän testattua. Yksi kokeilun tavoitteista olikin selvittää kuinka hyvin robotti ymmärtää murteella puhuttua suomen kieltä. Puhedataa kerättiin ympäri Suomea.
Kokeilussa huomattiin, että robotilla oli käännösvirheitä tai kokonaisten sanojen puuttumisia vain alle seitsemässä prosentissa sanoista.
Noin kolmannes virheistä koski murresanoja ja viidennes numeroilmauksia. Erityisesti Itä-Suomen ja Lapin murteet aiheuttivat robotille ongelmia.
Lindroos-Järvitalon mukaan kehityksen haasteena on kuitenkin robotin opetukseen soveltuvan nauhoitetun puheen puute. Kokeilussa huomattiin, että robotin tarkkuus paranee, mitä enemmän sille syötettiin puhuttua kieltä.
Suomessa on käynnissä useita hankkeita, joiden keräämän puheen avulla ohjelmistoja kehitetään.
– Uskon, että jo vuoden päästä puherobotti ymmärtää suomen kielen murteita huomattavasti paremmin, Lindroos-Järvitalo toteaa.
Kelaan tulee vuosittain miljoonia puheluita. Lindroos-Järvitalon mukaan Kelan puhelinpalvelussa voi toivottavasti keskustella puherobotin kanssa jo parin vuoden sisällä.
Kela toteutti kokeilun yhteistyössä konsultointiyhtiö Accenturen kanssa.
