Murskaava tutkimus Suomen poliittisesta riskistä

Tutkimuksen mukaan asenneilmaston muutos elinkeinoelämän vaikuttajien keskuudessa on ollut nopea ja merkittävä.

Yhä useampi elinkeinoelämän edustaja ja poliittinen vaikuttaja kokee, että poliittinen riski Suomessa on kasvanut.

Erityisen voimakkaasti on muuttunut poliittisten vaikuttajien käsitys päätöksenteon ennakoitavuudesta, kertoo viestintätoimisto Hill and Knowlton Finlandin ja tutkimusyritys Aula Researchin toteuttama Poliittinen riski Suomessa –tutkimus.

Sen mukaan valtaosa sekä poliittisista vaikuttajista (75 %) että elinkeinoelämän edustajista (92 %) kokee poliittisen riskin kasvaneen Suomessa viimeisen viiden vuoden aikana.

Tulosten mukaan asenneilmaston muutos on ollut nopea ja merkittävä. Tällä hetkellä poliitikoista 22 prosenttia pitää lainsäädännön kehitystä Suomessa jokseenkin tai täysin ennakoimattomana, kun vielä vuonna 2012 näin ajatteli vain 2 prosenttia vastaajista.

Elinkeinoelämän vaikuttajista 42 prosenttia ilmoittaa pitävänsä lainsäädännön kehitystä tällä hetkellä jokseenkin tai täysin ennakoimattomana, kun näin vastasi 25 prosenttia vuonna 2012.

Poliittisen epävarmuuden lisääntyminen näkyy kaikissa tutkimuksen tuloksissa. Vuonna 2012 jopa 81 prosenttia poliittisista vaikuttajista uskoi poliittisen riskin olevan Suomessa matalammalla tasolla kuin EU15-maissa keskimäärin. Nyt enää 41 prosenttia on tätä mieltä.

Lainsäädännön ennakoitavuuden koettiin olevan vaikeinta pankki- ja vakuutusalalla, jossa peräti 75 prosenttia kyselyyn vastanneista koki, että päätöksenteko on joko huonosti tai ei lainkaan ennakoitavaa.

Erot toimialojen välillä ovat suuria, mutta finanssisektorin lisäksi poliittinen päätöksenteko nähdään vaikeaksi myös rakennus-, elintarvike-, energia- ja kemianalalla.

Tutkimuksen mukaan vain 16 prosenttia elinkeinoelämän edustajista kokee, että Suomen poliittinen ja lainsäädännöllinen ympäristö tukee Suomen kilpailukykyä investointien näkökulmasta.

Kyselytutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä ja puhelinhaastatteluin 15.9 – 9.10. Kyselytutkimukseen vastasi 53 poliittista päättäjää ja 128 elinkeinoelämän johtajaa.

Mainos