Verkkouutisten haastattelemat pariisilaiset ovat kuvanneet Ranskan presidentinvaalien keskiviikkoista viimeistä väittelyä kaoottiseksi. Sama näkemys on tullut esiin ranskalaisesta lehdistöstä. Nationalistinen Kansallisen rintaman (Front National) ehdokas Marine Le Pen otti debatissa riskin ja hyökkäsi sosiaaliliberaalia En Marche! (Liikkeelle!) -listan ehdokasta Emmanuel Macronia vastaan kaikin keinoin.
Macronin kannattajien mukaan heidän tukemansa ehdokas pääsi puolustautumaan hyvin, mutta heidän mielestään Le Penin taktiikka epäonnistui. Aggressiivinen syyttäminen ja argumenttien puute asiakysymyksissä kostautui Verkkouutisten jututtamien pariisilaisten mielestä siinä, että Le Pen osoitti olevansa kykenemätön presidentin tehtävään. Presidentiltä odotetaan Ranskassa ehkä muihin maihin verrattuna vielä korostetummin arvokkuutta ja sivistystä.
Pariisilaisten väitteitä tukee se, että viimeisissä perjantaina julkaistuissa mielipidemittauksissa Macron on kasvattanut kannatustaan suhteessa Le Peniin. Ifopin, Harris Interactiven, Odoxan, Ipsos Sopra Sterian, Elaben ja OpinionWayn perjantaina julkaisemissa mielipidemittauksissa Macronin kannatus on noussut 62–63 prosenttiin kun se ensimmäisen kierroksen jälkeen notkahti 59 prosenttiin. Le Penin kannatus on vastaavasti nyt 37–38 prosenttia.
Debatti ei ollut kuitenkaan Le Penin viimeinen oljenkorsi. Kaksi muuta oljenkortta ovat äänestysaktiivisuus ja maakunnat. Verkkouutisten jututtamat Macronin kannattajat vaikuttivat erityisesti pelkäävän sitä, että isoissa kaupungeissa presidentinvaalien tulosta pidetään liian selvänä, mikä johtaisi laiskaan äänestämiseen – ja että maakuntien pienemmissä kaupungeissa kansalliskonservatiiviset äänestäjät lähtisivät aktiivisesti äänestämään Le Peniä.
Macron on ilmiselvästi kaupunkilaisten ehdokas. Presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella Macron sai Pariisin alueella 35 prosenttia äänistä ja Le Pen ainoastaan 5 prosenttia äänistä.
Le Pen voittaa joka tapauksessa
Osa ihmisistä on sitä mieltä, että huolimatta Macronin todennäköisestä valinnasta, Le Pen pystyy muodostamaan vaalien jälkeen ykkösoppositiopoliitikon roolin riippumatta kesäkuun parlamenttivaalien tuloksesta. Ellei Le Pen tule valituksi presidentiksi, mielipidemittaukset kertovat, että Kansallinen rintama saavuttaisi parlamenttiin vain korkeintaan yli 20 paikkaa 577-paikkaiseen kansalliskokoukseen. Tämä johtuu siitä, että Ranskan kaksikierroksisissa kansalliskokousvaaleissa valitaan vain yksi ehdokas vaalipiiriä kohti. Silti Le Pen olisi presidentinvaalien menestyksen perusteella helposti tulevaa hallitusta vastustavan opposition henkinen johtaja.
Ranskan presidentinvaaleja on kuvattu lehdistössä poikkeuksellisiksi ja vedenjakajaksi Ranskan poliittisen tulevaisuuden kannalta. Turvallisuuden ohella vaalien keskeinen kysymys on talouden ja rajojen avoimuus ja sulkeutuneisuus. Näkemysten osalta Le Pen ja Macron ovat toistensa vastakohdat.
Le Pen kannattaa rajojen sulkemista, kotimaan taloutta suojelevaa, protektionistista talouspolitiikkaa, euroeroa ja mahdollista eroa Euroopan unionista. Macron kannattaa ihmisten vapaata liikkuvuutta Euroopassa, vapaakauppaa koko maailmassa ja euroalueen sekä Euroopan unionin kehittämistä tiiviimpään, liittovaltiomaisempaan suuntaan.
Verkkouutiset seuraa Ranskan presidentinvaaleja Pariisissa.