Egyptin kaksivaiheiset parlamenttivaalit järjestetään maalis-huhtikuussa. Ehdokasasettelu päättyy 17. helmikuuta.
Jo ensimmäisenä ehdokkaiden rekisteröitymispäivänä mukaan ilmoittautui 200 presidentti Hosni Mubarakia tukeneen ja heti tammikuun 2011 vallankumouksen jälkeen lakkautetun Kansallisdemokraattisen entistä puolueen jäsentä.
Monet egyptiläiset ovat haikailleet etenkin terrorismi- ja väkivaltauutisten kyllästäminä takaisin presidentti Mubarakin aikaan.
Ennätyksellisen suosion saanut tammikuun 25. vuonna 2011 alkanut kansannousu johti Egyptiä kolme vuosikymmentä hallinneen presidentti Mubarakin eroon 11. helmikuuta 2011. Neljä vallankumouksen jälkeistä vuotta ovat olleet Egyptille ja egyptiläisille vaikeita.
Kansannousun perimmäiset tavoitteet paremmasta ja oikeudenmukaisemmasta arjesta ovat karanneet yhä kauemmaksi. Äänestäjillä on tulevissa vaaleissa mahdollisuus äänestää Mubarakia tukeneen Kansallisdemokraattisen puoleen entisiä jäseniä.
Vaalien ehdokasasettelu alkoi sunnuntaina 8. helmikuuta. Ensimmäisenä päivänä mukaan ilmoittautui 200 entisen Kansallisdemokraattisen puolueen jäsentä, joista kuuluisin ehdokas on puolueen johdossa vaikuttanut poliitikko ja liikemies Ahmed Ezz.
Ezz tunnettiin Hosni Mubarakin ja tämän pojan Gamal Mubarakin läheisenä liittolaisena. Ezz oli viimeksi tekemisissä parlamenttivaalien kanssa vuonna 2010, jolloin Kansallisdemokraattinen puolue sai 81 prosenttia parlamenttipaikoista. Ezz oli vuoden 2010 vaalikampanjan pääsuunnittelija.
Vaaleja ja vaalitulosta sekä niihin liittynyttä väkivaltaa kritisoivat laajasti niin opposition edustajat kuin kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.
Vuoden 2012 perustuslaki määräsi kymmenen vuoden karenssin
Presidentti Mohammed Mursin aikana vuonna 2012 laadittu perustuslaki määräsi entisen Kansallisdemokraattisen puolueen jäsenille kymmenen vuoden mittaisen karenssin presidentinvaaleihin tai poliittisiin vaaleihin osallistumiseen. Karenssin määräävä artikla poistettiin vuoden 2014 perustuslaista.
Toukokuussa 2014 Kairon tuomioistuin kielsi Kansallisdemokraattisen puolueen jäseniä osallistumista presidentin- tai parlamenttivaaleihin ja kunnallisvaaleihin. Kielto kuitenkin kumottiin saman vuoden heinäkuussa. Tuomioistuin perusteli kiellon kumoamista muun muassa sillä, että kielto rikkoo oikeutta poliittiseen osallistumiseen.
Kymmenien vuosien vankeustuomiot kumottiin
Ahmed Ezzistä tekee kiistanalaisen ehdokkaan myös se, että hänet pidätettiin pian tammikuun 2011 vallankumouksen jälkeen. Ezziä syytettiin muun muassa korruptiosta ja rahanpesusta.
Syyskuussa 2011 hän sai kymmenen vuoden vankeustuomion ja lokakuussa 2012 seitsemän vuoden tuomion. Maaliskuussa 2013 hänelle määrättiin 37 vuoden tuomio. Sakkoja Ezzille määrättiin useita miljardeja Egyptin puntia.
Elokuussa 2014 Ezz vapautettiin vankilasta takuita vastaan vetoomustuomioistuimen päätöksellä ja hänen seitsemän vuoden tuomionsa kumottiin ja vaadittiin muiden tuomioiden uudelleenkäsittelyä.
Boikotoijien joukko kasvaa
Useat islamilaiset sekä vasemmistopuolueet ovat ilmoittaneet boikotoivansa vaaleja. Yksi nimekkäimmistä boikotoijista on vuoden 2012 presidentinvaaleissa viidenneksen äänisaaliista kerännyt oppositiovaikuttaja ja vasemmistopoliitikko Hamdeen Sabahi.
Egyptin kansallisen tutkimuskeskuksen tammikuun puolivälissä tekemän kyselyn mukaan 79 prosenttia äänioikeutetuista egyptiläisistä aikoo äänestää kevään parlamenttivaaleissa.
Toukokuun 2014 presidentinvaaleissa äänioikeuttaan käytti 50 prosenttia 53 miljoonasta äänioikeutetusta.
Vaalikampanjointi alkaa 26. helmikuuta. Ensimmäisen kierroksen äänestyspäivät ovat 22. ja 23. maaliskuuta ja toisen kierroksen äänestyspäivät 26.–27. huhtikuuta. Vaalien tulos ilmoitettaneen 11.–12. toukokuuta.
Kairon kaduilla äänestysintoa on toistaiseksi melko vähän.
– Miksi äänestäisin, eihän Egyptissä ole demokratiasta tietoakaan. Tarvittaisiin taas kansaa kaduille, jotta päästäisiin kohti todellisia muutoksia, 22-vuotias Kairon yliopisto kirjallisuuden opiskelija Gamal Abu Khashab kertoo Verkkouutisille.
– Kirkkomme pappi sanoi, että äänestäminen on jokaisen kansalaisvelvollisuus. Menen äänestämään, mutta en osaa arvioida, minkä puolueen ehdokasta minun kannattaisi äänestää, kristitty kolmen lapsen äiti Leila Mourad sanoo.
Egyptin parlamenttiin valitaan 540 jäsentä vaaleilla. Presidentillä on oikeus nimittää 27 jäsentä, joista puolet on oltava naisia.