Venäjä laukaisi Sojuz-raketin perjantain vastaisena yönä Suomen aikaa. Luna 25 -kuulaskeutujan on määrä laskeutua Kuun etelänavan lähelle, jossa ei ole aikaisemmin otettu näytteitä, kertoo Aalto-yliopiston professori Jaan Praks MTV:lle. Kuun etelänavan tutkiminen houkuttelee, koska siellä on mahdollisesti jäätyyttä vettä, mikä on edellytys pysyvän avaruusaseman perustamiselle.
Laukaisu on Venäjälle ensimmäinen sitten vuoden 1976. Kuumatkalla on tiedonkeruun lisäksi poliitista merkitystä, sillä hyökkäyssodan vuoksi asetettujen pakotteiden takia Venäjän avaruusjärjestöä vaivaa komponenttipula. Myös Euroopan avaruusjärjestö vetäytyi Venäjän kuuohjelmasta. Maineen lisäksi uusille alueille ehtineet maat saavat tyypillisesti eniten sananvaltaa uusia avaruutta koskevia sopimuksia laadittaessa.
Venäjä ja Kiina ovat sopineet yhteisen tutkimusaseman rakentamisesta Kuuhun, joskin Kiina on lähtenyt liikkeelle hitaammin. Ensimmäinen kiinalainen taikonautti nähtäneen viimeistään 2030-luvulla Kuun pinnalla.
Kuun pinnan valloitus on ollut tähän mennessä kolmen kauppaa Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan välillä. Joukon jatkoksi pyrkii Intia, joka laukaisi miehittämättömän Chandrayaan-3-laskeutumisaluksen kuukausi sitten. Venäjän ja Intian alukset saattavat laskeutua Kuuhun jopa samalla viikolla.
Yhdysvallat johtaa avaruuskilpaa edelleen. Sen Artemis-hankkeen tavoitteena on perustaa Kuun kiertoradalle pysyvä avaruusasema ja rakentaa Kuuhun tukikohta. Nasan on tarkoitus lähettää ihminen Kuuhun ensimmäisen kerran yli viiteenkymmeneen vuoteen.