Johtokunnan torstaisen kannanoton mukaan viljelijät haluavat jatkaa ympäristötoimia, mutta lainsäädäntöä tiukempien toimien kustannustaakkaa he eivät voi kantaa yksin.
– Ympäristökorvauksen pitää kattaa lisätyöstä ja matalammasta satotasosta aiheutuvat kustannukset, MTK:n johtokunta vaatii.
Maatalouspolitiikan uudistuksen yhteydessä on päätetty, että myös suorien tukien saaminen edellyttää viljelijältä uusia ympäristötoimia. Uudet tukiehdot lisäävät MTK:n mielestä byrokratiaa, viljelijöiden hallinnollista taakkaa ja kustannuksia, joista vastaa yksin viljelijä.
Ympäristökorvausjärjestelmän valmistelun aikana on puhuttu korvauksen aiempaa tarkemmasta kohdentamisesta. Nykyisessä ympäristökorvausjärjestelmän luonnoksessa esitetään kohdentamisaluetta, joka kattaa yli 70 prosenttia Suomen peltopinta-alasta.
– Onko tämä aitoa kohdentamista, kun valtaosa peltopinta-alastamme on kohdentamisalueella, johtokunta kysyy.
MTK:n johtokunta edellyttääkin, että kohdentamisalue rajataan Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakuntien alueelle. Näin mahdollistetaan tehokkaat kannustimet herkimmille alueille.
Johtokunta myös paheksuu tapaa, jolla ympäristöministeriö on vedättänyt maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelua. Lannoitteiden käyttöä ohjaava nitraattiasetus on sen mukaan ollut ympäristöministeriön valmistelussa jo kolmatta vuotta.
– Asetuksen uudistusta käytetään nyt kahvana, jolla ympäristöministeriö haluaa vääntää ympäristökorvausjärjestelmää oman mielensä mukaiseksi, sanoo johtokunta.