Marttilan mukaan noin 300 000 yrityksen määrä voitaisiin helposti tuplata, jos metsänomistajista tehtäisiin metsäyrittäjiä. Tällöin ainakin metsää omistavat yhteisöt, kuten osakeyhtiöt, pääsisivät 20 prosentin yhteisöveron piiriin ja niiden omistajat listaamattomien yhtiöiden huojennettuun osinkoverotukseen.
Ensi vuoden alusta näiden yhtiöiden kahdeksan prosentin vuotuista tuottoa vastaavasta osingosta 75 prosenttia on verotonta pääomatuloa enintään 150 000 euroon saakka. Rajan ylimenevältä osalta verovapaus on 15 prosenttia. Kahdeksan prosentin vuotuisen tuoton ylittävältä osalta osinko verotetaan 75-prosenttisesti ansiotulona.
Tällä hetkellä puukauppojen tuloista maksettavan pääomatulon veroprosentti on 30 ja 50 000 euroa ylittävältä osalta 32. Ensi vuoden progressioraja putoaa 40 000 euroon.
Marttilan mukaan metsätalouden sukupolvenvaihdoksia pitäisi edistää sukupolvenvaihdoshuojennuksella, kuten muidenkin yritysten. Nyt metsänomistajien keski-ikä nousee ja metsävaroja ei hyödynnetä tehokkaasti.
– Metsätilakoon kasvattamiseen kannustaisi myös metsävähennysprosentin nostaminen nykyisestä 60 prosentista esimerkiksi 90 prosenttiin metsän hankintahinnasta. Tämä olisi aito kannustin tilakoon suurentamiselle.
Marttilan mukaan kaikki yritystoiminta tulisi saada samalle viivalle riippumatta siitä, missä juridisessa muodossa sitä tehdään.
– Tässä yhteydessä ei pidä tarttua siihen, minkä kokoisella metsätilalla voidaan puhua yritystoiminnasta. Pienelläkin hehtaarimäärällä voi tuottaa arvokkaita tuotteita. Tärkeää on löytää metsän eri tuotteille ja palveluille toimivat markkinat.