Mikko Tiirola totesi Pellossa lauantaina, että Lapin metsien kasvu on nelinkertaistanut muutamassa vuosikymmenessä 13,3 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Puolet Lapin metsistä on nyt nuoria kasvatusmetsiä eli nopean kasvun vaiheessa. Metsien hoitoon ja kasvuun tehdyt satsaukset ovat jo nyt kantaneet hedelmää.
Valtion osarahoitus on erityisen tärkeä pohjoisen metsätaloudelle, koska puun kiertoaika on pitkä. Kemera-tuki kannustaa investoimaan metsänhoitoon, vaikka puunmyyntituloja ei ole tiedossa vielä vuosikymmeniin.
– Tiedossa on, että nykyisen Kemera-asetuksen muutos, jossa painopistettä ollaan siirtämässä kuitupuun korjuun tukemisesta taimikonhoidon suuntaan, on aiheuttanut pohjoisessa vastustusta, Tiirola sanoi.
– Erityisesti nyt, kun käytettävissä oleva rahamäärä on supistunut, tuki on kuitenkin syytä kohdentaa entistä tarkemmin sinne, mihin se on tarkoitettukin: hyvään metsänhoitoon ja sinne missä takaisinmaksuaika on kaikkein pisin, hän jatkoi.
Tiirola myös muistutti, että nykyisen Kemera-lain hyväksymisen yhteydessä eduskunta edellytti Pohjois-Suomen vajaatuottoisten metsien uudistamisen tukijärjestelmän käyttöön ottoa.
Nykyinen Kemera on voimassa vuoteen 2020. Erityisesti pohjoisen metsätalous tarvitsee kannusteitä tämän jälkeenkin.
– Uuden järjestelmän tulee olla entistä yksinkertaisempi ja tehokkaampi. Se on vähän niin kuin alokkaan asento, pitää tehdä kokonaan uusiksi. Nykyiseen on laitettu paikkaa paikan päälle ja kokonaisuus on byrokraattinen ja sekava, linjasi Tiirola.