Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto kertoo odottaneensa komissiolta kunnianhimoisempaa esitystä EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi.
MTK:n mielestä komission budjettiesitys, 1,11 prosenttia jäsenmaiden bruttokansantulosta, ei ole riittävä, ja se pitäisi nostaa 1,2 prosenttiin. Haasteena on järjestön mukaan paikata brexitistä syntyvää rahoitusaukkoa ja vastata samalla EU:n uusiin haasteisiin.
– Pallo on nyt EU-parlamentilla ja etenkin jäsenmailla. Myös Suomen hallituksella on edessään näytön paikka, huomauttaa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila järjestön tiedotteessa.
Komission rahoituskehysesitys leikkaisi maatalousbudjettia 5 prosenttia ja koheesiorahoja 7 prosenttia. MTK kuitenkin muistuttaa, että EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tärkeimpiä tavoitteita on viljelijöiden tulojen turvaaminen.
Maatalouden kannattavuus on ollut heikko viime vuodet, ja viljelijät ovat MTK:n mukaan odottaneet EU:n maatalouden tukien säilyvät vähintään nykyisellä tasolla. Järjestön mielestä viljelijät ovat jo maksaneet kovan hinnan Venäjän vastapakotteiden muodossa, eikä heitä ei voi simputtaa uusilla vaatimuksilla, byrokratialla ja kohtuuttomilla sanktiolla ja samalla leikata tuloja.
– Ymmärrämme kyllä rahoituspaineet, mutta brittien EU-eroa ja EU:n uusia haasteita ei voi rahoittaa viljelijöiden pussista. Suomen kannalta maaseutuohjelmien rahoitus on tärkeää. Komission ehdotuksessa maaseuturahoitusta leikataan enemmän kuin suoria tukia. Se lisäisi suoraan myös nettomaksuosuuttamme EU:lle, Marttila toteaa.
MTK painottaa, että uudet haasteet ovat myös maaseudun asia. Erityisesti ilmastonmuutos on MTK:n mukaan maa- ja metsätalouden kannalta tärkeä kohdentamisalue, joka on huomioitava jatkovalmistelussa.
– Maa- ja metsätalous ovat tärkeimmät hiiltä ilmasta sitovat elinkeinot. Niiden kehittämiseen pitää nyt panostaa niin ilmastonmuutoksen hidastamiseksi kuin siihen sopeutumiseksi, korostaa Marttila.
Ruoka, ruuan tuotanto, ilmastonmuutos haastavat MTK:n mukaan eurooppalaisen maaseudun uudistumaan, jotta kilpailukykyä voidaan parantaa. Järjestö vaatii, että Horizon 2020:n jälkeisessä tutkimusohjelmassa ohjataan voimavaroja myös maa- ja metsätalouden kehittämistä palvelemaan tutkimukseen.