Tuoreiden ennusteiden mukaan väestön keskittyminen kasvukeskuksiin voimistuu tulevina vuosikymmeninä. Vuonna 2040 väestön arvioidaan kasvavan vain Uudellamaalla.
Tampereen yliopiston vaalitutkija Sami Borgin mukaan aluerakenteen muutoksella on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia.
– Kehityssuunta näyttää samalta kuin ennenkin. Väki pakkautuu etelään ja maaseutuvaltaiset alueet ovat tyhjenemässä. Ennustan, että nykyinen vaalipiirijako ei enää päde kymmenen vuoden päästä, Borg sanoo Maaseudun Tulevaisuudelle.
Hänen mukaansa vaalipiirien koon kasvattaminen laskisi äänikynnystä, jolloin myös pienempien puolueiden edustajat pääsisivät nykyistä paremmin läpi. Vaalikampanjoiden järjestäminen suurissa vaalipiireissä voisi olla nykyistä hintavampaa.
– Esimerkiksi Uudellamaalla kampanjointi on todella kallista, kun yhden vaalipiirin väestömäärä on niin valtava. Näkisin, että Uudenmaan vaalipiiriä pitäisi pikemminkin pienentää jakamalla se esimerkiksi kahdeksi uudeksi vaalipiiriksi, Sami Borg pohtii.
Suomi on jaettu Ahvenanmaan ohella 13 vaalipiiriin, joista pienin on seitsemän kansanedustajan Lappi ja suurin 36 kansanedustajan Uusimaa. Manner-Suomessa on yksi kansanedustaja hieman alle 28 000 kansalaista kohden.
Väestöä menettävien alueiden pelätään jäävän jatkossa vähemmälle huomiolle.
– Kun vaalipiirejä yhdistellään, tietynlainen keskittyneisyys korostuu enemmän myös niiden sisällä. Vaalipiirin sisälläkin suurimmat ja väkirikkaimmat seudut dominoivat, Turun yliopiston dosentti Rauli Mickelsson sanoo.