Monet pienet kunnat ovat kriisissä nykyisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun kanssa, uutisoi Maaseudun Tulevaisuus. Lehden haastattelemien kuntapäättäjien mukaan vanheneva väestö yhdistettynä nykyiseen sote-palveluiden järjestämiseen on yksi syy pienten kuntien talouskriisille.
– Viime vuonna sote-menomme ylittivät 359 000 euroa. Sehän on aivan valtava rahasumma tällaiselle pienelle kunnalle, sanoo 1 350 asukkaan Kyyjärven kunnanjohtaja Tiina Pelkonen.
Haastetta aiheuttaa myös se, kun pelastuslaitos ja sairaanhoitopiiri tekevät kaikkia alueen kuntia koskettavia päätöksiä. Pelkosen näkee sote-uudistuksen pelastuksena pienelle kunnalle.
– Jyväskylään rakenteilla olevan Keski-Suomen sairaala Novan kustannukset kaatuvat maakunnan kaikkien kuntien syliin. Maaseudulla maksetaan keskuskaupungin uutta ja kallista sairaalaa, Pelkonen moittii.
– Pienen kunnan talous ei kestä kasvavia sote-menoja. Maakuntapohjaisen soten vieminen maaliin antaisi Kyyjärvelle mahdollisuuden selviytyä. Se myös palauttaisi uskoa poliittisiin päättäjiin, Pelkonen sanoo.
Samoilla linjoilla on myös noin 1 600 asukkaan Kinnulan kunnanjohtaja Erkki Nikkilä. Hänen mukaansa maaseudun unohtaminen päätöksenteossa on hävytöntä ja lyhtytnäköistä.
– Valtiolta tarvitaan aluepoliittisia tekoja. Aivan ensimmäinen ja välttämättömin asia on tietenkin, että sote-uudistus tehdään viimein valmiiksi, Nikkilä sanoo.
Aivan ongelmaton maakuntamalli ei Nikkilän mukaan kuitenkaan ole, sillä vaarana on päätöksenteon karkaaminen kauas alueen pikkukunnista.
– Täytyy uskoa ja toivoa, että siitä osataan järkevä malli rakentaa. Mutta reuna-alueilla katsotaan asioita aina pelonsekaisesti, kun päätösvalta etääntyy, Nikkilä sanoo.