MT: Lähes kaksi kolmasosaa kansasta pelkää väkivallan lisääntymistä

Väkivallan lisääntymisen pelko on suurimmillaan taajaan asutuissa kunnissa.
Ihmisiä menossa turvasaliin, jossa käsiteltiin katujengiläisten suunnittelemaa joukotappelua, Helsingin käräjäoikeudessa 4. maaliskuuta 2022. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Ihmisiä menossa turvasaliin, jossa käsiteltiin katujengiläisten suunnittelemaa joukotappelua, Helsingin käräjäoikeudessa 4. maaliskuuta 2022. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Niissä 66 prosenttia pelkää väkivallan lisääntyvän julkisilla paikoilla, selviää Maaseudun Tulevaisuuden teettämässä kyselyssä. Maaseudulla asuvien keskuudessa pelkoa kokee 55 prosenttia. 38 prosenttia ei koe pelkoa. Kaupungeissa prosentit ovat 56 ja 38.

Kaikista suomalaisista 60 prosenttia pelkää väkivallan lisääntymistä julkisilla paikoilla ja 33 prosenttia ei pelkää. Tarkka kysymys oli, pelkäätkö väkivaltarikosten lisääntymistä julkisilla paikoilla.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Perussuomalaisia äänestävillä pelko väkivallan lisääntymisestä on suurin. Heistä 81 prosenttia pelkää ja 18 prosenttia ei pelkää. Kokoomuksen kannattajissa vastaavat luvut ovat 60 ja 32 prosenttia. SDP:stä 47 prosenttia pelkää ja päinvastoin ajattelee 46 prosenttia. Keskustalla vastaavat luvut ovat 67 ja 21.

Gallupissa kysyttiin väkivaltarikollisuuden lisääntymisen pelosta. Se on eri asia kuin pelätä itseen kohdistuvaa väkivaltaa. Tutkijatohtori Markus Kaakinen Suomen akatemiasta sanoo MT:lle, että näkyvä uutisointi väkivaltarikoksista herättää rikollisuuden pelkoa. Varsinkin jos seuraa valtamediaa enemmän sosiaalista tai vaihtoehtoista mediaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Kaakisen arvio on, että julkinen keskustelu on suhteetonta väkivallan riskiin verrattuna.

– Väkivallan kohtaamisen todennäköisyys on kaikkialla erittäin pieni. Katuväkivalta ei ole sellaisella tasolla, että se laajalti uhkaisi suomalaisten arjen turvallisuutta, kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa tutkijana toimiva Kaakinen sanoo.

Kyselyn toteutti Kantar TNS Agri joulukuussa. Siihen vastasi 1 029 täysi-ikäistä suomalaista. Virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Mainos