Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen ylikomisario Jari Hartikainen on selvittänyt poliisin aselupakäytäntöjen yhtenäisyyttä. Hänen mukaansa yhtenäiseen aselupakäytäntöön on vielä pitkä matka, kertoo Maaseudun Tulevaisuus.
Tutkielmassaan hän valitsi yhdeksi lupaharkinnan yhtenäisyyden mittariksi kielteisten päätösten määrän suhteessa myönnettyihin hankkimis- ja rinnakkaislupiin.
– Tämä aihe puhuttaa eniten harrastajien keskuudessa. Aselupakäytäntöjen yhtenäisyyttä ei ole johdettu tai ohjattu käytännössä lainkaan vuoden 2012 jälkeen, jolloin vuonna 2007 annettu aselupakäytäntöjen yhtenäistämisohje vanhentui, sanoo Hartikainen.
Hänen tutkimuksensa tarkasteluajanjaksolla vuosina 2014–2017 joka vuosi valtakunnallista keskiarvoa enemmän hakemuksia on hylätty Itä-Uudellamaalla, Kaakkois-Suomessa ja Lounais-Suomessa. Vastaavasti joka vuosi keskiarvoa vähemmän hakemuksia on hylätty Helsingissä, Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa.
Muut laitokset sijoittuvat vaihdellen tarkasteluvuodesta riippuen joko keskiarvon ylä- tai alapuolelle. Jos valtakunnallista keskiarvoa pidetään kriteerinä tai ohjearvona, niin parhaiten sen tuntumaan tarkasteluajanjaksolla sijoittuu Oulun ja Sisä-Suomen poliisilaitokset.
Hartikainen toteaa, että tavoitteellisen hylkäysprosentin asettaminen on mahdotonta eikä se olisi tarkoituksenmukaistakaan.
Ainoa perusteltavissa oleva vertailukohta on valtakunnallinen keskiarvo, mihin kunkin laitoksen tulosta voidaan verrata. Se antaa hyvän kuvan siitä, missä mikäkin poliisilaitos tai yksittäinen poliisiasema on valtakunnan päävirtaan verrattuna.