Kansanedustaja, sotatieteiden tohtori Jarno Limnell (kok.) kehottaa seuraamaan Ukrainan, Venezuelan ja Grönlannin tilanteiden ohella myös Iranin kehitystä. Eduskunnan puolustusvaliokunnassa istuva Limnell muistuttaa mahdollisesti eskaloituvalla Lähi-idän konfliktilla olevan kauaskantoisia vaikutuksia.
– Jos Lähi-itä lähtee uudelle kierrokselle, se ei jää alueelliseksi – se heiluttaa energiahintoja, merenkulkua, kyberuhkia ja suurvaltapolitiikan uskottavuutta, Limnell kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Yhdysvallat ja Israel iskivät Iranin ydinaseohjelmaa ja muita sotilaskohteita vastaan kesällä. Israel pyrkii nyt järjestelmällisesti murentamaan Iranin sotilaallista ja strategista kyvykkyyttä, tavoitteenaan ennaltaehkäistä uusi sota, Limnell arvioi. Israel ja Yhdysvallat eivät aio sallia Iranin kehittää ydinasetta, ja tämä ”nollatoleranssi-linja” tekee diplomaattisista neuvotteluista vaikeita. Jos Teheran yrittää jälleenrakentaa sotilasjärjestelmiään, uusien iskujen riski kasvaa, Limnell toteaa.
Iranin kaupungeissa puhkesi vuodenvaihteen tienoilla mielenosoituksia, jotka ovat maan laajimmat sitten vuoden 2022. Iranin hallinto on yleensä tukahduttanut mielenilmaisut väkivallalla, ja myös tämän vuoden mielenosoituksissa on raportoitu kuolonuhreista.
Mielenosoitukset tuovat oman lisänsä Yhdysvaltojen ja Iranin jännitteisiin, Limnell toteaa.
– (Donald) Trump on varoittanut, että USA saattaa iskeä kovemmin Iranin hallintoa vastaan, ellei väkivalta protesteja kohtaan lopu. Tämä on ensimmäinen kerta pitkään, kun Yhdysvaltain johdon retoriikka sisältää suoria uhkauksia sotilaallisista vastatoimista sisäisen levottomuuden vuoksi.
Kokoomusedustaja muistuttaa Iranilla kuitenkin olevan liittolaisia.
– Iran ei ole isolaatiossa: Moskovan ja Teheranin strateginen yhteistyö syvenee, mikä tuo suuren sodan riskin lisäksi uuden liittouman elementin. Venäjän ja Kiinan tukea Iranille nyt testataan. Tämä muuttaa painotuksia myös EU:n ja Naton turvallisuuspoliittisiin laskelmiin.
Iranin kriisissä yhdistyvät Limnellin mukaan sisäinen epävakaus, alueellinen eskalaatio ja suurvaltojen voimankäyttö. Tilanne voi nopeasti heijastua myös Suomeen energiamarkkinoiden häiriöiden kautta ja yleisen epävakauden lisääntymisenä.
Kun huomio on Ukrainassa, Grönlannissa ja Venezuelassa, yhtä kriisiä pitää seurata nyt yhä tarkemmin: Iran.
Jos Lähi-itä lähtee uudelle kierrokselle, se ei jää alueelliseksi – se heiluttaa energiahintoja, merenkulkua, kyberuhkia ja suurvaltapolitiikan uskottavuutta.
🧵— Jarno Limnell (@JarnoLim) January 6, 2026
