Lontoolaisen Royal United Services Instituten (RUSI) raportin mukaan Moskova on säilyttänyt neuvostoajan 79M6 Kontakt -satelliitintorjuntaohjukset, joiden laukaisulavetteina toimivat MiG-31D-hävittäjät. Kontakt-järjestelmän operatiivinen käytettävyys on kuitenkin epävarma.
Vaikka Moskova on ilmoittanut suunnitelmista käynnistää ohjelma uudelleen ja julkaissut valokuvan ohjusta kantavasta MiG-31:stä vuonna 2018, julkisesti vahvistettua todistetta järjestelmän palauttamisesta aktiivikäyttöön ei ole.
Venäjällä on myös Nudol-järjestelmä, joka kehitettiin alun perin Moskovan ohjuspuolustusverkkoa varten. Sen satelliitintorjuntakyvyt esiteltiin vuonna 2021, kun Venäjä tuhosi aseella kokeeksi yhden oman satelliittinsa.
Venäjällä voi RUSIn mukaan olla myös teollista kapasiteettia tuottaa merkittävä määrä A-235 Nudol -torjuntaohjuksia. Nudolien tuotantomäärä voi ylittää Yhdysvaltojen suunnitteleman, vuoden 2031 loppuun mennessä valmistuvan 55 SM-3-torjuntaohjuksen määrän.
Näillä ohjuksilla Venäjä ei ehkä kuitenkaan pysty tuhoamaan kaikkia lännen tiedustelu- ja viestintäsatelliitteja mahdollisessa Natoa vastaan käydyssä sodassa, minkä vuoksi Moskova saattaa tavoitella avaruuteen sijoitettavia ydinaseita, arvioi RUSI. Niillä se voisi uhata samanaikaisesti suurta määrää satelliitteja.
Huhtikuussa 2026 Yhdysvaltain avaruusvoimien komentaja kenraali Steven Whiting varoitti, että Moskova saattaa ryhmittää ydinaseita LEO-kiertoradalle satelliittien torjuntaan. Tämä voisi hänen mukaansa konfliktitilanteessa johtaa ”avaruuden Pearl Harboriin” viitaten japanilaisten yllätyshyökkäykseen Yhdysvaltain laivastotukikohtaan Havaijilla 7. joulukuuta 1941.
Hyökkäys ydinaseilla avaruudessa tekisi käyttökelvottomiksi jopa tuhansia satelliitteja, mikä romuttaisi GPS:n, viestinnän ja sotilastiedustelun järjestelmät.