Venäjän asevoimat on kehittynyt merkittävällä tavalla vuonna 2008 käydyn Georgian sodan jälkeen, kertoo Venäjän asevoimien tuntija, CNA-ajatushautomon Venäjä-ohjelman johtaja Michael Kofman.
– Venäjän sotilaallinen voima on kasvanut. Ei ole näyttöä siitä, että Venäjän sotilaallinen uhka vähenee tulevaisuudessa, hän sanoo Washington Post- lehdelle.
Hyvänä esimerkkinä on Ukrainan kiristynyt tilanne. Pahimmassa tapauksessa Ukraina voi saada pian vastaansa Venäjän merkittävällä tavalla muuttuneet asevoimat, jos Moskova päättää aloittaa uuden hyökkäyksen läntiseen naapurimaahansa.
Venäjän asevoimien sanotaan olevan nyt paremmassa iskussa kuin vuonna 2014, jolloin Moskova liitti Krimin laittomasti itseensä ja aloitti sotatoimet Itä-Ukrainassa.
Sotilasanalyytikkojen mukaan Venäjän joukot ovat tehostaneet toimintaansa Syyriasta hankitulla taistelukokemuksella, modernisoidulla kalustolla, parannetulla koordinaatiolla ja johtamisella sekä kehittyneemmällä kyvyllä iskeä kohteisiin ilmasta ja pitkän kantaman päästä.
Venäjän asevoimien kerrotaan myös organisoineen joukkonsa uudelleen erityisesti mahdollista Ukrainassa käytävää uutta sotaa varten vuoden 2014 jälkeen. Tätä on myös harjoiteltu vuosien ajan. Tuloksena ovat eri puolustushaaroista ja niitä tukevista osista muodostetut joukkoryhmittymät.
Ukrainan asevoimien puutteet
Myös Ukraina on parannellut asevoimiensa kuntoa. Yhdysvallat on myöntänyt Kiovalle sotilaallista apua noin 2,75 miljardin dollarin edestä vuodesta 2014 lähtien ja auttanut Ukrainaa uudistamaan puolustussektoriaan sekä laajentamaan joukkojensa rakennetta.
Yhdysvaltain sotilaat ovat myös kouluttaneet Ukrainan joukkoja. Ukrainalaiset sotilaat ovat saaneet lisäksi merkittävää kokemusta taisteltuaan pitkään Itä-Ukrainan separatisteja vastaan.
Tästä huolimatta sotilasanalyytikoiden mukaan Ukrainan asevoimissa on puutteita, ja ne joutuisivat murskaavalla tavalla altavastaajan asemaan, jos Venäjä päättäisi aloittaa täysimittaisen hyökkäyksen. Ukraina olisi lähes kaikilla taistelukentän mittareilla – hävittäjät, panssarivaunut, ohjukset, joukkojen määrä – alakynnessä.
Analyytikot korostavat, että Ukrainalla ei ole merkittävää meri- tai ilmavoimaa eikä juuri ollenkaan modernia ilmapuolustusta, joten Moskova voisi tuhota alkuvaiheen ilma- ja ohjushyökkäyksillä suuren osan Ukrainan sotilaallisesta voimasta ja infrastruktuurista.
– Ukrainan pitää ilmeisesti käyttää vanhoja, neuvostoaikaisia ilmapuolustusjärjestelmiä, jotka ovat hyvin herkkiä kaikille elektronisille sodankäynnin järjestelmille. Venäjä pystyy hallitsemaan ilmatilaa ja tekemään siellä enemmän tai vähemmän mitä haluaa, sanoo tutkivaan journalismiin erikoistuneen venäläisen Conflict Intelligence Team -ryhmän analyytikko Kirill Mikhailov.
Analyytikoiden mukaan Ukrainan joukot ovat oppineet taistelemaan separatisteja vastaan pitkälti kiinteissä juoksuhaudoissa Itä-Ukrainassa, mutta niiden ei ole tarvinnut liikkua ketterästi koko maassa, kuten laajempi Venäjän hyökkäys voisi vaatia.
Ukrainan joukot voivat tarjota vastuksen Venäjälle maataisteluissa, arvioi Yhdysvaltain Euroopan joukkojen entinen komentaja, kenraaliluutnantti Ben Hodges.
– Mutta ilma-, meri- ja pitkän kantaman aseilla käytävät taistelut ovat aivan eri asia, hän sanoo.
Riittävätkö Venäjän kyvyt?
Venäjän asevoimien monista kehitysaskeleista huolimatta analyytikot pohtivat, miten joukot pärjäisivät täysimittaisessa hyökkäyksessä Ukrainan kaltaiseen suureen maahan. Venäjän kerrotaan tehneen virhelaskelmia vuonna 2014 arvioidessaan, että separatistien kapina olisi otettu avosylin vastaan suuressa osassa Itä-Ukrainaa. Näin ei kuitenkaan käynyt.
– Venäjän asevoimat on pohtinut paljon sitä, kuinka toimia vähemmän ennustettavalla tavalla taistelutilanteessa ja välttää helposti mallinnettavia operaatioita. Mutta on epäselvää, pystyisivätkö joukot tähän sellaisen mittakaavan panssarivaunutaistelussa, jollaista ei ole käyty vuosikymmeniin, sanoo Rand Corporation -ajatushautomon analyytikko Scott Boston.
Kirill Mikhailov muistuttaa, että Venäjän asevoimien sotilaista noin 30 prosenttia on varusmiehiä. Se on merkittävä määrä. Moskova harkitsisi tarkkaan varusmiesten lähettämistä taistelutehtäviin mahdollisen julkisen kohun vuoksi.
Ben Hodges suhtautuu epäillen Venäjän asevoimien kykyyn ylläpitää operaatioita täysimittaisessa sodassa viitaten polttoaineen ja ammusten tarpeeseen. Uhkana on myös ukrainalaisten rajut vastatoimet kansannousun muodossa.
Kehityksestä huolimatta Venäjän armeijan modernisointi ei ole läheskään valmis, ja Moskovan pitäisi varautua kaikkiin sotiin kuuluviin epävarmuustekijöihin, toteaa Institute for the Study of War -ajatushautomon analyytikko Mason Clark.
– Ukrainan asevoimilla on vastassaan ylivoimainen vastustaja, mutta sekin on parempi kuin ei mitään. Venäläisten näkökulmasta katsottuna moni asia voi mennä pieleen ennakoimattomien tekijöiden vuoksi.