Suomen tiestö uhkaa rapautua, ellei teiden kunnostamiseen ja korjaamiseen osoiteta riittävästi varoja, kirjoittaa Moottori-lehti.
Suomen vilkasliikenteiset liikenneväylät ovat yhä pääosin hyvässä kunnossa, arvioidaan valtioneuvoston selonteossa valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2021–2032. Tämä suunnitelmaa kantaa myös nimeä Liikenne 12.
Moottori-lehden läpikäymän 150-sivuisen dokumentin mukaan maan pääteiden liikenteen sujuvuus on hyvä lukuun ottamatta suurimpien kaupunkiseutujen sisääntuloväyliä ja kehäteitä, joilla ruuhkaisuus on kasvanut. Valtaväylilläkin on kuitenkin merkittäviä kohennustarpeita, jotta liikenne olisi tulevina vuosinakin sujuvaa ja turvallista.
Valtion väyläverkon korjausvelka on noin 2,9 miljardia euroa. Maanteillä korjausvelkaa on noin 1,5 miljardia euroa ja rataverkolla noin 1,25 miljardia euroa. Suunnitelmien mukaan väyläverkon korjausvelkaa vähennetään 2,9 miljardista eurosta 2,2 miljardiin euroon vuoteen 2032 mennessä.
Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlman on muistuttanut, että vaikka Liikenne 12 -suunnitelmassa esitetään perusväylänpidon rahoitustason nostoa 1,4 miljardiin euroon vuodessa vuodesta 2025 alkaen, ei europotti riitä todennäköisesti kuin korjausvelan kasvun pysäyttämiseen.
– Merkittävä korjausvelan vähentäminen edellyttäisi perusväylänpidon rahoitukseen vielä suurempaa lisäystä, Wihlman toteaa.
Väyläviraston investointiohjelman luonnokseen perehtynyt Autoliitto kritisoi, että valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman rahanjakoperiaatteet eri liikennemuotojen välillä ovat vääristyneitä.
– Investointiohjelman tiehankkeiden hyöty-kustannussuhde on 2,3 ja ratahankkeiden 0,6. Kannattavat tiehankkeet saavat väistyä kannattamattomien ratahankkeiden tieltä.
Autoliitto muistuttaa, että tieliikenteessä liikkuu 93 prosenttia henkilöliikenteestä.