Montako koiraa Suomessa on? Eläinlaki ei liiton mielestä saa olla hampaaton

Kennelliiton mielestä jalostuksen valvonta ei saa jäädä vain heidän alaiseen toimintaansa.
Suomen koirakannan suuruus selvitetään. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Suomen koirakannan suuruus selvitetään. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Suomen Kennelliitto pohtii kannanotossaan eläinten hyvinvointilakia, jonka eduskunta hyväksyi keskiviikkona. Liiton mukaan laki edistää monella tavalla lemmikkien hyvinvointia ja sen tulee antaa edellytykset hyvään elämään kaikille Suomen koirille.

– Laki on hampaaton, jos etenkin koiranjalostuksen valvonta kohdistuu käytännössä vain Kennelliiton alaiseen toimintaan, liitto toteaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Kennelliitto sanoo ajaneensa jo pitkään monia hyvinvointilakiin kirjatuista tavoitteista. Useat eläinjalostusta koskevat tavoitteet ovat sellaisia, jotka ovat jo vuosia sisältyneet Kennelliiton koirankasvattajille ja -yhdistyksille linjaamiin koirien jalostuksen yleisiin tavoitteisiin.

– Eläinten hyvinvointilaissa koiranjalostuksella tarkoitetaan kaikkea koirien lisäännyttämistä. Ruokavirasto on tilannut luonnonvarakeskukselta kaksi selvitystä koirien jalostukseen liittyvistä terveysongelmista. Näissä selvityksissä määritellään myös valvontakriteerejä ja raja-arvoja koirien perinnöllisille sairauksille ja vioille suhteessa koirien jalostuskäyttöön. Selvityksiä on tarkoitus käyttää eläinten hyvinvointilain pohjalta annettavan jalostusasetuksen valmistelussa, liiton kannanotossa sanotaan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Luonnonvarakeskuksen toisen koiranjalostusselvityksen julkistamistilaisuudessa 16. helmikuuta todettiin, että koiranjalostusta tullaan uuden lain puitteissa valvomaan käytännössä normaalin eläinsuojeluvalvonnan yhteydessä, eli valvonta perustuu eläinten pidosta tehtyihin ilmoituksiin. Kennelliitto on huolissaan viranomaistahon tilaisuudessa esittämästä toteamuksesta, jonka mukaan riittää, että viranomaiset pystyvät valvomaan Kennelliiton alaista kasvatustoimintaa, koska se muodostaa merkittävimmän osan koiranjalostuksesta.

– Jos koiranjalostuksen säännöllinen viranomaisvalvonta koskee vain Kennelliiton alaista toimintaa, tarkoittaa tämä sitä, että Suomessa on koiria, joiden lisääntymistä ei käytännössä valvo kukaan. Tällä hetkellä kukaan ei tarkkaan tiedä, kuinka suuri koirajoukko tämä on. Tämä ei voi olla lain tarkoitus, Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio sanoo.

Kennelliitto selvittää parhaillaan yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa arviota sitä, miten suuri Suomen koirakanta on, ja kuinka suuri osa näistä koirista on rekisteröity Kennelliittoon. Selvityksen tulokset valmistuvat maaliskuun alussa.

Mainos