Kaikilla ei kuitenkaan ole läheisiä, joilta voi pyytää ja saada apua, tai läheiset eivät ehdi tai pysty auttamaan. Muiden digituen lähteiden tunnettuudessa onkin kehitettävää, kertoo Digi- ja väestötietoviraston Digitaitoraportti 2023.
Raportista käy ilmi, että suomalaiset tuntevat heikosti esimerkiksi viranomaisten ja kolmannen sektorin tarjoamaa digitukea. Suomalaisista 65 prosenttia oli tietoisia siitä, että viranomaisilla on velvollisuus antaa tukea omien digitaalisten palveluidensa käytössä. Moni pyytää apua läheisiltään myös viranomaisasioissa.
Kyky asioida digitaalisesti on yhä tärkeämpää arjen sujuvuuden kannalta – nyt ja tulevaisuudessa. Suomalaiset pitävätkin tärkeänä, että digitukea olisi saatavilla myös julkisena palveluna, jotta kaikilla olisi tukeen mahdollisuus.
– Tarvitaan lisää matalan kynnyksen digitukea, jotta digitalisaatiosta pääsevät hyötymään myös he, joille epävarmuus on suurin este, sanoo erityisasiantuntija Henriikka Eloluoto Digi- ja väestötietovirastosta.
– Kynnys etsiä ja pyytää digitukea voi nousta todella korkeaksi, kun avuntarve nolostuttaa ja tilanne alkaa tuntua toivottamalta. Apuun olisi helpompi tarttua, jos sitä tarjottaisiin matalalla kynnyksellä osana arkea, Eloluoto tarkentaa.
Suomalaisten digitaidot ovat parantuneet kaikissa ikäryhmissä
Suomalaiset ovat digiosaamisellaan Euroopan kärkeä, ja osaaminen on vuosien aikana parantunut kaikissa ikäluokissa. Suomalaisista 16-89-vuotiailla on keskimäärin todella hyvät digitaidot ja 73 prosentilla suomalaisista on vähintään digitaaliset perustaidot.
Digitaalisilla perustaidoilla tarkoitetaan taitoja, joiden avulla digimaailmassa selviytyy. Henkilöllä, jonka digitaidot ovat perustasoiset, voi olla haasteita monimutkaisempien palveluiden käytössä tai ongelmatilanteissa toimimisessa. Olisikin tärkeää tavoitella osaamistasoa, jossa perusdigitaidot ylittyvät.
Etenkin osa iäkkäistä ihmisistä osaa vain perusdigitaidot tai ei niitäkään. Mitä korkeampi on vastaajien ikä, sitä pienempi on digitaitoisten osuus ikäryhmässä. Kun tietoja verrataan tilanteeseen vuonna 2021, suomalaisten digiosaaminen on kuitenkin parantunut kaikissa ikäryhmissä, myös iäkkäämpien keskuudessa.
– Ikäihmiset ovat monimuotoinen ikäryhmä, jossa digitaidot vaihtelevat huippuosaajasta digitaidottomaan. Kaikilla ei ole samanlaisia taitoja tai kokemuksia digistä. Suomen ikääntyessä ja monimuotoistuessa ikäihmisten asema palvelujen käyttäjinä pitää turvata, sanoo Digi- ja väestötietoviraston johtava asiantuntija Minna Piirainen.
Raportissa suomalaisia on myös pyydetty arvioimaan omaa digiosaamistaan suhteessa muihin. Vastausten perusteella oma osaaminen arvioidaan suunnilleen yhtä hyväksi kuin muillakin saman ikäryhmän henkilöillä. Iäkkäimpiä vastaajia lukuun ottamatta suomalaiset myös uskovat oman osaamisensa riittävyyteen tulevaisuudessa.