Terveystalo on teettänyt kyselyn, kuinka hyvin suomalaiset tuntevat diabeteksen riskit, hoidon ja ennaltaehkäisyn.
Kyselyyn vastanneista, diabetesta sairastavista 65 prosenttia uskoi, että tyypin 2 diabetes puhkeaa vanhalla iällä. Samoin luuli 56 prosenttia vastaajista, joilla ei ole diagnosoitu diabetesta. Vastaajista yhdeksällä prosentilla oli todettu tyypin 2 diabetes ja kahdella prosentilla tyypin 1 diabetes.
– Todellisuudessa suurin osa sairastuneista on työikäisiä. Siksi työterveydellä ja terveyden säännöllisellä seurannalla on iso rooli tyypin 2 diabeteksen mahdollisimman varhaisessa tunnistamisessa, kertoo kehittämisylilääkäri Päivi Metsäniemi Terveystalon tiedotteessa.
Lähes kaikki vastaajat tunnistivat virheellisiksi väittämät, ettei diabetekseen voi sairastua jos on hoikka tai ei syö sokeria.
Huonosti hoidetun diabeteksen aiheuttamista sairauksista vastaajat tunnistivat parhaiten raajojen menetyksen, sokeutumisen ja munuaisten vajaatoiminnan. Toisaalta joka viides vastaajista, joilla ei ollut diabetesdiagnoosia, ei osannut nimetä yhtään lisäsairautta.
– Jotta elämänlaatu säilyy hyvänä ja elimistön pysyvät vauriot vältetään, varhainen diagnoosi on tärkeää. Positiivista on se, että vastaajat tunnistivat hyvin diabeteksen hoidossa tärkeät elämäntavat, kuten liikunnan, ruokavalion ja painonhallinnan, Metsäniemi sanoo.
Suuri osa vastaajista tosin nimesi oikean ruokavalion ja liikunnan myös tyypin 1 diabeteksen hoitokeinoiksi, vaikka se vaatii aina insuliinilääkityksen. Yli kolmasosa vastaajista ei tiennyt, mitä eroa tyypin 1 ja 2 diabeteksella on.
– Tämä kertoo siitä, että diabetes mielletään helposti yhdeksi sairaudeksi, vaikka hoito määräytyy sairauden tyypin mukaan, Metsäniemi huomauttaa.
Suomessa on Terveystalon mukaan puoli miljoonaa tyypin 2 diabetesta sairastavaa henkilöä, joista 250 000 ei tiedä sairaudestaan. Sairastuneiden määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan seuraavien 10–15 vuoden aikana.
Lähes 40 prosenttia vastaajista, joilla ei ollut diagnosoitu diabetesta, ei kuitenkaan osannut sanoa, kuinka yleisestä sairaudesta on kyse. Vain viidesosa oli käynyt mittaamassa verensokerinsa viimeisen kahden vuoden aikana.
Yleisimmät syyt olivat, ettei asia ollut tullut mieleen tai etteivät vastaajat kokeneet olevansa riskiryhmää. Jälkimmäisen syyn nimesi esimerkiksi kolmasosa 40–59-vuotiaista vastaajista, jotka eivät olleet käyneet verensokerimittauksessa ja joilla ei ollut diagnoosia.
– Sairastumisriskiä nostavat perimän lisäksi esimerkiksi vähäinen liikunta, ylipaino, tupakointi sekä runsas tyydyttyneen rasvan ja vähäinen kasvisten määrä ruokavaliossa. Säännöllinen verensokerin seuranta esimerkiksi terveystarkastuksissa on tärkeää, jotta kohonnut riski huomataan hyvissä ajoin, Metsäniemi kertoo.
Diabetes diagnosoidaan sokerirasituskokeella tai verikokeesta määritettävällä paastosokerilla tai pitkäaikaissokerilla. Kyselyyn vastanneista diabeetikoista puolet luuli, että diagnoosi voidaan tehdä myös mittaamalla virtsasta sokerin määrä. Liki puolet diagnosoimattomista vastaajista puolestaan uskoi, että diabetes voidaan todeta mittaamalla insuliini verikokeesta.
Maalis-huhtikuussa tehtyyn kyselyyn vastasi 2 000 suomalaista, ja otos oli kansallisesti edustava. Kyselyn suunnittelivat ja analysoivat Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy ja Terveystalo. Tutkimusaineisto koottiin verkkotutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internetpaneelissa.