Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastajat tekivät pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Karjalassa yhteensä 54 tarkastusta kauppoihin, joiden työntekijät olivat pääosin ulkomaalaisia. Kaupat olivat enimmäkseen pieniä ruoka- tai vaatekauppoja.
Tarkastetuista työpaikoista 27 prosentilla oli puutteita yleissitovan työehtosopimuksen noudattamisessa.
Yleisin puute oli se, että työntekijöiden peruspalkka ei vastannut kaupan alan työehtosopimuksessa määriteltyä minimipalkkaa, joka on pääkaupunkiseudulla 11,03 euroa tunti.
– Useimmilla työnantajista oli maahanmuuttajatausta, ja vaikutti siltä, että monelle heistä suomalainen työlainsäädäntö ei ollut kovin tuttua. Työntekijätkään eivät monesti tienneet, millainen palkka heille kuuluisi, kertoo tarkastaja Kati Nikulainen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
Lähes kaikilla tarkastuksilla kohdatuilla työntekijöillä oli työnteko-oikeus Suomessa. Työnantajista kuitenkin vain 33 prosenttia säilytti työpaikalla tiedon ulkomaisten työntekijöiden työnteko-oikeuden perusteista. Ulkomaalaislain mukaan tiedot on säilytettävä neljä vuotta ja esitettävä tarvittaessa viranomaiselle.
Työnteko-oikeuden varmistamiseksi työnantajan täytyy pyytää työntekijältä kopioitavaksi passi tai oleskelulupa.
Puutteita työterveyshuollossa ja työvuoroluetteloissa
Tarkastetuista työpaikoista jopa 39 prosentilla ei ollut järjestetty lainkaan lakisääteistä työterveyshuoltoa. Tämä on huomattavasti enemmän kuin kaupan alalla yleensä. Kaikista viime vuonna tarkastetuista kaupan alan työpaikoista yhdeksällä prosentilla ei ollut työterveyshuoltoa.
Myös työvuoroluettelon käytössä oli puutteita. Joissakin työpaikoissa työvuoroluettelo puuttui kokonaan, joissakin sitä ei ollut annettu työntekijöille tiedoksi kahta viikkoa ennen työviikon alkamista, kuten kaupan alan työehtosopimus määrää.
Ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyvä valvontaa kaupan alalla jatketaan tänä vuonna.