Ainakin joka kolmas autoilija on ollut liikenteessä kohdakkain hirvieläimen kanssa. Tämä selviää LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselystä. Kun autoilijoilta kysyttiin, oletko ollut kolarissa tai läheltä piti -tilanteessa hirvieläimen kanssa, vastaajista 34 prosenttia kertoi käyneen hirven ja 30 prosenttia peuran kanssa.
Vaaratilanteet eivät kuitenkaan vaikuta lisänneen varovaisuutta. Kun autoilijoilta kysyttiin, kuinka he suhtautuvat tiellä oleviin hirvieläinvaarasta kertoviin merkkeihin, enemmistö vastaajista (83 %) kertoi lisäävänsä tarkkaavaisuutta, mutta vain joka viides (21 %) hidastavansa nopeutta. Joka kymmenes (12 %) kertoi, ettei aina huomaa varoitusmerkkejä, ja osa (7 %) ei myöskään reagoi niihin mitenkään.
− Kyselyn tuloksista ilmenee, että kaikkiaan vaaratilanteita eläinten kanssa sattuu liikenteessä varsin paljon. Yksilötasolla niitä ei kuitenkaan satu usein, ja siksi riskiä ei osata ottaa niin vakavasti, että esimerkiksi hidastettaisiin vaara-alueilla ajonopeutta, sanoo liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen LähiTapiolasta tiedotteessa.
Hirvieläinvaaran alueella kannattaa hänen mukaansa kuitenkin aina paitsi lisätä tarkkaavaisuutta myös edes hieman hidastaa vauhtia. Pienikin nopeuden alentaminen tuo lisää pelivaraa toimia yllättävissä tilanteissa ja lyhentää jarrutusmatkaa.
− Mahdollisessa törmäyksessä seuraukset ovat aina suorassa suhteessa ajonopeuteen. Mitä suurempi on ollut nopeus törmäyshetkellä, sitä vakavampia ovat yleensä myös seuraukset, kuten loukkaantumiset.
Teillä varoitetaan hirvistä, poroista ja kauriista
Liikenneväylille tulevista hirvieläimistä on jo vuosikymmeniä varoitettu hirvi- ja porovaaran merkeillä. Tänä vuonna uutena liikennemerkkinä käyttöön tuli kauriseläintä kuvaava varoitusmerkki. Sen on tarkoitus varoittaa niin kauriista kuin peuroista. Merkki otettiin käyttöön kesäkuussa osana uutta tieliikennelakia.
Varoitusmerkkejä voidaan sijoittaa tienkohtiin ja tieosuuksille, joilla riski törmätä eläimiin arvioidaan tavallista suuremmaksi. Väyläviraston asiantuntija Tuomas Östermanin mukaan Kauriseläin-merkin käyttöönoton taustalla ovat eteläisessä Suomessa muuttuneet eläinkannat.
− Varoittamisen tarve on tullut siitä, että valkohäntäpeura- ja metsäkauriskannat ovat 2000-luvulla merkittävästi kasvaneet Etelä-Suomessa, mutta näillä alueilla poron kuvan sisältävän merkin käyttö on tuntunut vieraalta. Liikenteen kannalta tärkeintä on erottaa merkissä selvästi pienemmät hirvieläimet hirvestä.
Östermanin mukaan uuteen merkkiin päätyi juuri kauris, koska Ruotsissa oli jo valmiiksi käytössä kauriin kuvan sisältävä merkki. Metsäkauris on Suomen pienin hirvieläin, peura jo astetta suurempi. Kauriseläin-merkin kohdalla Österman kehottaa tarkkailemaan tienpientareita hieman eri tavalla kuin hirvivaara-alueella.
− Ensinnäkin olennaista on se, että autoilijalle vaara on kauriiden ja peurojen kanssa paljon pienempi kuin hirven kohdalla, koska eläimet ovat merkittävästi pienempiä. Toisaalta vaara-alueet ovat paljon suurempia. Kauriilla ja peuroilla ei ole sellaisia totuttuja reittejä kuin hirvillä, joten niitä on syytä tarkkailla laajemmalla alueella. Tarkkaavaisuuden ei siis kannata päästää herpaantumaan, sillä eläin saattaa loikata yllättävästä paikasta tielle.
LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen vastasi elokuussa 2020 kaikkiaan 1 068 henkilöä. He edustavat Manner-Suomen 15–74-vuotiasta väestöä. Hirvieläinkolareihin ja -vaaramerkkeihin liittyviin kysymyksiin vastasi 411 autoilijaa (ajanut autolla viimeisen 12 kuukauden aikana). Kyselyn toteutti Kantar TNS, ja sen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä.