Oikeusministeriön teettämän selvityksen mukaan vihapuhe ja häirintä vaikuttavat kohteeksi joutuneiden henkilöiden turvallisuuden tunteeseen. Vihapuheella oli myös vaikutusta psyykkiseen terveyteen ja viranomaisluottamukseen.
Selvityksen kohderyhmänä olivat vähemmistöryhmiin kuuluvat henkilöt: maahanmuuttajat, romanit, saamelaiset, vammaiset henkilöt, uskonnollisiin vähemmistöihin ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat, selviää ministeriön tiedotteesta.
Selvitykseen vastanneista vähemmistöryhmien edustajista, jotka olivat kokeneet viimeisen 12 kuukauden aikana vihapuhetta tai häirintää, 61 prosenttia koki sen vaikuttaneen vastaajan yleiseen turvallisuuden tunteeseen.
Puolet kertoi sen vaikuttaneen psyykkiseen terveyteen ja kolmannes viranomaisluottamukseen.
Selvityksen tiedonkeruu perustui avoimeen kyselyyn (vastaajia 1 475) sekä kohderyhmä- ja asiantuntijahaastatteluihin. Vastaajissa painottuvat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat henkilöt. Vastaajista 59 prosenttia oli naisia.
Vihapuhetta julkisilla paikoilla ja internetissä
Vihapuhetta ja häirintää vastaajat kohtasivat kaduilla, parkkipaikoilla, puistossa ja muissa julkisissa paikoissa. Toiseksi yleisin paikka oli internet, erityisesti yleiset keskustelupalstat ja sosiaalinen media.
Selvityksen mukaan yleisimmin vihapuhe tai häirintä oli sanallista loukkaamista, nimittelyä tai nöyryytystä. Esimerkiksi maahanmuuttajilla tyypillisessä tilanteessa tuntematon ihminen solvasi tai kommentoi henkilön vieraskielisyyttä tai ulkonäköä julkisella paikalla.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kokivat yleisimmin sukupuolittunutta halventamista tuntemattomalta tekijältä. Etenkin seksuaalivähemmistöihin kuuluvat naiset kertoivat joutuneensa miesten tekemän seksuaalisväritteisen häirinnän kohteeksi.
Romanit puolestaan kokivat vihapuhetta tai häirintää erityisesti palvelutilanteissa. Vammaisten vastauksissa korostui myös palvelujärjestelmän taholta koettu syrjintä.
Saamelaisten kokema vihapuhe on ollut usein osittain poliittista ja liittynyt saamelaisten oikeuksiin tai oman saamelaisidentiteetin tunnustamiseen saamelaisyhteisössä. Uskonnolliseen vähemmistöryhmään kuulumisen takia yleistä oli ahdistus johtuen voimakkaan negatiivisesta ja yleistävästä valtamedian ja sosiaalisen median uutisoinnista.
Liikkumista eri paikoissa vältellään
Yli puolet vastanneista kertoi, että välttää joitakin paikkoja, koska pelkää joutuvansa vihapuheen tai häirinnän kohteeksi. Kolmannes vastaajista kertoi välttävänsä liikkumista joissakin paikoissa läheistensä kanssa. Esimerkiksi julkisten kulkuneuvojen vältteleminen rajoittaa ja hankaloittaa elämää.
Muita seurauksia olivat esimerkiksi vähemmistöryhmään kuulumisen peitteleminen, oman sosiaalisen kanssakäymisen väheneminen ja luottamuksen väheneminen poliitikkoihin ja kanssaihmisiin.
Tiedonkeruu tehtiin syksyllä 2015. Selvityksen toteutti oikeusministeriölle Owal Group.
Vihapuheella tarkoitettiin selvityksessä julkisuudessa esitettyä ilmaisua tai puhetta, jolla levitetään, yllytetään, ylläpidetään tai oikeutetaan vihaa ja jonka vähemmistöryhmiin kokevat uhkaavana tai loukkaavana. Häirintä pitää sisällään loukkaavat puheet ja myös loukkaavat viestit ja eleet.