Pääministeri Alexander Stubbin mukaan maailmassa ollaan siirtymässä pitkäaikaisten konfliktien aikaan.
– Toimintaympäristömme on muuttunut. Kuten mielestäni ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini hyvin havaitsi, monen suomalaisen turvallisuudentunnetta on viime aikoina koeteltu, Alexander Stubb sanoi.
– Mielestäni turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta Suomella ei ole syytä hätään eikä myöskään Itämeren alueen jännite ole liiemmin kasvanut. Mutta meidän on pysyttävä tässä jatkuvasti valppaana.
Pääministerin mukaan Suomi on tehnyt oikein integroitumalla 1970-luvulta asti läntisten demokratioiden kanssa.
– Meidän kannattaa olla niin lähellä läntisiä instituutioita kuin vain suinkin mahdollista.
Stubb sanoi viime päivien keskustelun EU-armeijasta olevan ehkä osittain poleemista. Hänen mielestään EU:n puolustusyhteistyö olisi looginen jatke Lissabonin sopimukselle.
– Olen täysin samaa mieltä tasavallan presidentin kanssa, että Suomen ei todellakaan kannata vähätellä Euroopan unionin puolustusulottuvuuden kehittämistä. Me tulemme sitä myös vahvasti tukemaan siinä voimavarakeskustelussa, johon edustaja (Juha) Sipilä viittasi, joka käydään Eurooppa-neuvostossa kesäkuussa.
– Onko tämä realismia vai ei? Realismia on se, että puolustuksen ydin on edelleen Natossa, mutta sellaisen maan joka ei ole Natossa, kannattaa tukea EU:n puolustusyhteistyön kehittämistä.
Dynaamisessa vaiheessa
Keskustan Juha Sipilän mukaan maamme turvallisuusvastuu kuuluu kaikissa olosuhteissa meille itsellemme. Suomen kulmakivet ovat hänen mukaansa vahva kansallinen puolustus, syventyvä yhteistyö Ruotsin kanssa, Nato-kumppanuus ja EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka.
– Kansainvälinen yhteistyö ja verkostoituminen ovat tällä hetkellä hyvin dynaamisessa vaiheessa. Kehitys palvelee Suomen kansallista etua. Keskustelu Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä, Euroopan unionin turvallisuusstrategiasta ja Nato-kumppanuuden sisällöstä palvelevat oman turvallisuutemme kehittämistä, Juha Sipilä sanoi.
Kokoomuksen Pertti Salolaisen mukaan on hyvä tukea presidenttiä Euroopan puolustuksen tehostamisen tarpeen asiassa.
– Ottaen huomioon sen, että ennen kuin tällaiseen yhteiseen puolustukseen voitaisiin mennä, tarvitaan monenlaisia uusia tulkintoja. Muun muassa Lissabonin sopimukseen pitäisi tehdä silloin aivan selkeä määräys siitä, että yhteistyö kattaisi myös toiminnot silloin, kun tapahtuu hyökkäys jotain EU-maata kohtaan, Salolainen sanoi.
Ratkaisun löytäminen Naton ja EU:n välisiin turvallisuusjärjestelyihin ei hänen mukaansa näytä tällä hetkellä helpolta.
Perussuomalaisten Jussi Niinistön mielestä Suomelle voisi olla luontevaa hakea tiiviimpää sotilaallista yhteistyötä Saksan ja Puolan kanssa.
– Puola on kuitenkin Viron ohella ainoa uudemmista Nato-maista, joka ei ole laiminlyönyt omaa puolustustaan, Jussi Niinistö sanoi.