Verkkouutiset

Yrityksistä 23 prosenttia on joutunut irtisanomaan kuljetussopimuksia. LEHTIKUVA/MIKKO STIG

Monen kuljetusyrityksen mukaan on taloudellisesti järkevämpää olla ajamatta

Yhdeksän kymmenestä kuljetusyrityksestä ilmoittaa polttoaineen hinnan nousun uhkaavan niiden tulevaisuutta.

Sodan alkamisen jälkeen dieselin hinta on noussut lyhyessä ajassa kymmeniä senttejä litralta. Kuljetusyritysten edunvalvoja SKAL toteutti ylimääräisen Kuljetusbarometrikyselyn jäsenkuljetusyritystensä akuutin tilanteen kartoittamiseksi. Kyselyyn vastasi 547 kuljetusyrittäjää vain viidessä päivässä.

Barometristä piirtyy toimialalle karut näkymät. Jo tammikuun Kuljetusbarometri oli huolestuttava kannattavuuden näkökulmasta. Nyt barometriin vastanneista 87 prosenttia ennustaa kannattavuutensa alenevan entisestään.

Yhdeksän kymmenestä sanoo, että polttoaineen hinnan nousu uhkaa yrityksen tulevaisuutta, ja 38 prosenttia on laittanut vähintään osan kalustostaan seisontaan.

– Kun kuljetusyrityksen tuotantovälineet seisovat, se kertoo paljon tilanteesta. Barometrin perusteella moni on joutunut toteamaan, että on taloudellisesti järkevämpää jättää ajamatta näillä polttoaineen hinnoilla, SKALin puheenjohtaja Jani Ylälehto summaa tiedotteessa.

Polttoainekustannusten osuus voi olla yli 40 prosenttia kuljetusyrityksen kustannuksista. Tilanne on aiheuttanut osalle yrityksistä maksuvaikeuksia, ja moni kuljetusyritys on kääntynyt rahoittajansa puoleen. Myös maksuliikenne kuljetusyrityksen suuntaan on hidastunut, kertoo 39 prosenttia.

Toistaiseksi runsas viisi prosenttia kuljetusyrityksistä on joutunut lomauttamaan henkilöstöä, irtisanomisia on ollut kolmessa prosentissa yrityksistä. Investoinnit uhkaavat lykkääntyä 84 prosentilla kuljetusyrityksistä.

Yrityksistä 23 prosenttia on joutunut irtisanomaan kuljetussopimuksia.

SKAL toi jo alkuvuonna esiin alan kannattavuushaasteita, jotka liittyivät eri tekijöistä johtuvaan kustannustason nousuun. Kuljetusalan kustannukset ovat nousseet jo aiemmin noin kymmenen prosentin vuosivauhtia. Sodan alettua tapahtunut noin 20 prosentin dieselin hinnannousu on yksin nostanut kuorma- ja pakettiautoliikenteen kustannuksia yli viidellä prosentilla.

– Vaikka kaikkien suomalaisten suurin huoli on ennen kaikkea Ukrainassa, meidän on välttämätöntä tuoda kuljetusalan tilanne esiin, Ylälehto sanoo.

SKAL esittää nopeasti vaikuttavia keinoja

Polttoaineen hintaluvut vanhentuvat nopeasti, mutta dieselin litrahinta on joulukuun 2021 jälkeen noussut jopa 70 senttiä litralta. Sadalla kilometrillä 60 litraa kuluttavan kuljetuskaluston tilanne on yritystoiminnan näkökulmasta kestämätön.

– Kuljetusalan toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi tulee käsitellä kaikkia keinoja, jotka liittyvät polttoaineen hintaan, verotukseen ja saatavuuteen, alan rahoitusongelmiin, työvoiman riittävyyteen ja mahdollisiin taloudellisiin tukitoimiin, yhtä ainoaa ratkaisua ei ole vaan tarvitaan useita ratkaisuja, sanoo SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.

SKAL esittää, että jakeluvelvoite pitää liikennepolttoaineissa poistaa määräaikaisesti vuoden loppuun asti. Tällä toimenpiteellä vaikutetaan suoraan dieselöljyn hintaa alentavasti arviolta noin 30 senttiä litralta.

Järjestö esittää myös, että dieselin polttoainevero alennettaisiin EU:n minimitasolle 33 senttiin litralta. Tämä laskisi polttoaineen arvonlisäverotonta hintaa noin 17 sentillä.

Kolmanneksi SKAL haluaisi ammattidieselin valmistelun ja käyttöönoton heti niin sanottuna kustannustukena, jolloin kuljetusyritykset voisivat saada tukea käyttämiensä diesellitrojen perusteella. Lisäksi järjestä esittää yleistä kustannustukea maanteiden tavaraliikennettä harjoittaville yrityksille.

Kujalan mukaan poikkeuksellisissa oloissa tarvitaan poikkeuksellisia keinoja ja niiden on oltava nopeavaikutteisia. Tilannetta on ollut mahdotonta ennakoida. Nyt olisi otettava käyttöön kaikki mahdolliset joustot ja tarvittaessa Suomen on oltava aloitteellinen myös EU-tasoisten muutoksien tekemisessä.

– Koko Eurooppa etsii parhaillaan ratkaisuja energian hinnan alentamiseksi. EU-tasolla on oltava valmiutta myös joustoihin valtiontukisääntöissä, jotta jäsenvaltiot voisivat tarjota lyhyen aikavälin tukea yrityksille, joihin korkeat energianhinnat vaikuttavat, Kujala sanoo.

Uusimmat
MAINOS