Vapun päivänä ammattiyhdistysaktiivien ja muiden vasemmistolaisten mielenosoitukset riistäytyivät mellakoiksi Ranskassa. Kuusi poliisia haavoittui mellakoissa. Naamioituneet mielenosoittajat heittelivät Molotovin cocktaileja poliiseja päin Pariisissa. Ranskan sisäministeriön mukaan mielenosoituksiin osallistui 142 000 ihmistä.
Osa vasemmiston mielenosoittajista vaati nationalistien presidenttiehdokkaan Marine Le Penin vastustamista, osa vaati sosiaaliliberaalin presidenttiehdokkaan Emmanuel Macronin taakse asettumista, ja toiset vaativat kummankin toisella kierroksella olevan ehdokkaan vastustamista, kertoo Le Monde.
Vaikka suuret ammatilliset keskusjärjestöt ovat kehottaneet vastustamaan Le Peniä, vasemmisto on ollut presidenttikysymyksessä poikkeuksellisen hajallaan. Vuoden 2002 presidentinvaaleissa Kansallisen rintaman silloinen puheenjohtaja, Marine Le Penin isä Jean-Marie Le Pen pääsi yllättäen presidentinvaalien toiselle kierrokselle Jacques Chiracia vastaan. Tuolloin ammattiyhdistysaktiivit ja koko vasemmisto liittoutui yhdessä Le Peniä vastaan, eikä hän saanut toisella kierroksella kuin 17,8 prosentin äänisaaliin – vajaan prosenttiyksikön enemmän kuin toisella kierroksella. Chirac valittiin jatkokaudelle ylivoimaisella äänten enemmistöllä.
Tällä kertaa Kansallisen rintaman ehdokkaan kannatus on laajempaa. Tuoreimpien mielipidetiedusteluiden perusteella Le Pen saisi toisella kierroksella 41 prosentin kannatuksen ja Macron 59 prosentin kannatuksen.
Mielipidetiedusteluiden perusteella noste ei näyttäisi toistaiseksi yltävän presidentiksi valintaan, mutta huomiota on herättänyt vasemmiston hajanaisuus Le Penin vastustamisessa siinä, missä vielä vuonna 2002 haettiin yhteistä rintamaa fasismia vastaan.
Mélenchonin kanta epäselvä
Osa laitavasemmistolaisen La France Insoumise (Kapinallinen Ranska) -listan ehdokasta Jean-Luc Mélenchonia ensimmäisellä kierroksella äänestäneistä on kokenut, että vasemmiston velvollisuus on vastustaa sekä nationalismia ja rajojen sulkemista vaativaa Le Peniä että investointipankkiirina aiemmin toiminutta, vapaakauppaa puolustavaa Macronia. Ensimmäisen kierroksen jälkeen osa Mélenchonin kampanja-aktiiveista alkoi jo kampanjoida tyhjän äänestämisen puolesta.
Pontta tälle molempien presidenttiehdokkaiden vastustamiselle antoi se, että Mélenchon ei suostunut alkuun ottamaan mitään kantaa toisen kierroksen asetelmaan. Vasemmistolaisessa lehdistössä arvosteltiin viime viikolla Mélenchonia ankarasti ja vaadittiin vasemmistolaisia yhteiseen rintamaan Le Peniä vastaan ilman, että Macronille annettaisiin avointa valtakirjaa.
Lopulta Mélenchon suostui viime viikolla toteamaan, ettei aio äänestää Le Peniä, mutta jätti avoimeksi sen, aikooko hän äänestää tyhjää vai äänestää Macronia.
Le Penin kannattajat levittivät viime viikolla Mélenchonin kannattajille suunnattua kuvaa, jossa muistutettiin, että molemmat ehdokkaat kannattavat muun muassa Ranskan eroamista Natosta sekä protektionismia taloudessa. Sekä Le Peniä että Mélenchonia yhdistää positiivinen suhtautuminen Vladimir Putinin johtamaan Venäjään. Kummatkin haluavat Ranskan lähentyvän Venäjää.
Mélenchonin äänestäjillä on merkitystä toisen kierroksen asetelman kannalta, kun Mélenchon sai ensimmäisellä kierroksella 19,6 prosenttia äänistä. Kolmanneksi tullut keskusta-oikeistolaisen tasavaltalaispuolueen (Les Républicains) ehdokas François Fillon ilmoitti jo vaalituloksen selvittyä äänestävänsä toisella kierroksella Macronia.
Ranskan presidentinvaalien toinen kierros järjestetään sunnuntaina 7. toukokuuta.