Verkkouutiset

Valko-Venäjän ja Puolan rajalle kerääntynyt siirtolaisjoukko. (Kuva: Ministerstwo Obrony Narodowej)

”Miten ulkoministeri seuloisi siirtolaismassasta oikeasti apua tarvitsevat?”

Heikki Vestman pitää vihreiden ministerien ulostuloja laajamittaisesta maahantulosta vaarallisen sinisilmäisinä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) totesi maanantaina Ylen uutisissa, ettei pakolaissopimuksen määräämistä kriteereistä voi luopua edes tilanteessa, jossa siirtolaisia käytetään Valko-Venäjän tavoin hybridioperaation välineenä. Haaviston mukaan ”siellä voi aina olla niitä, jotka oikeasti tarvitsevat sitä humanitaarista apua – -siihen pitää aina säilyä mahdollisuus”.

Kansanedustaja Heikki Vestmanin (kok.) mielestä ulkoministerin näkemys on irti realiteeteista.

– Miten käytännössä hallitus seuloisi ihmiset laajamittaisen maahantulon tilanteessa ja erottelisi ”aidosti humanitaarisen avun tarpeessa olevat” muista? Haaviston kanta voidaan toteuttaa vain siten, että kaikki, jotka osaavat sanoa ”asylum” päästetään rajan yli tilanteessa kuin tilanteessa. Käytännössä tämä tarkoittaisi alistumista hybridioperaation edessä, Vestman sanoo tiedotteessaan.

Kokoomus on esittänyt viimeksi kirjallisessa kysymyksessä hallitukselle, että Suomen pitäisi säätää lakiin mahdollisuus sulkea raja tilapäisesti turvapaikanhaulta, kuten esimerkiksi Liettua on Valko-Venäjän toimien vuoksi tehnyt.

Vestman on jättänyt asiasta ensimmäisen kirjallisen kysymyksen hallitukselle jo puolitoista vuotta sitten. Tuolloin sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) katsoi, että kaikki turvapaikkahakemukset on käsiteltävä.

– Vihreiden vaarallinen sinisilmäisyys ei sinänsä ole uutta. Sisäministeri Ohisalo ei tosiasiassa tukenut Kreikkaa keväällä 2020, kun Kreikka sulki Turkin painostuksen vuoksi rajansa turvapaikanhaulta, vaan katsoi, että Suomi käsittelisi Kreikan tilanteessa kaikki hakemukset. Eikä hallitus ole vieläkään tullut järkiinsä, Vestman katsoo.

Hänen mukaansa Valko-Venäjän toiminta on jälleen uusi osoitus siitä, että turvapaikkajärjestelmä on altis väärinkäytöksille.

– Turvapaikkajärjestelmä on rikki. Siitä on tullut jopa roistovaltioiden painostusväline, jossa ihmisiä käytetään aseena. Se ei ole tässä tarkoituksessa legitiimi. Kansainvälinen oikeus sitä paitsi sallii poiketa velvoitteista yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden vaarantuessa. Valtion suvereniteetti ja oikeus huolehtia kansankunnan turvallisuudesta ovat hätätilatoimivaltuuksien ytimessä. Tähän Suomenkin pitäisi rohkeasti nojata, Vestman toteaa.

EU:ssa ulkorajavaltioiden toimet rajan sulkemiseksi turvapaikanhaulta on hyväksytty sekä keväällä 2020 Kreikan kohdalla että nyt Liettuan ja Puolan kohdalla.

– EU-komissio on hyväksynyt rajan sulkemisen. Mikä on siis se kansainvälisen oikeuden velvoite, joka ei koske muita EU:n ulkorajavaltioita kuin Suomea ja joka muka estää vain Suomea ottamasta tarvittaessa käyttöön vastaavanlaisen hätätilatoimivaltuuden kuin esimerkiksi Liettua komission hyväksynnällä, Vestman kysyy.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)