Eduskunnan kyselytunnilla torstaina kristillisdemokraattien Antero Laukkanen kysyi, onko hallituksella suunnitelma koronarokotusten jälkeiseen aikaan. Laukkanen kysyi ”kuinka Suomi vapautetaan täyteen toimintakykyyn?”.
Seuraavassa ovat sanasta sanaan pääministeri Sanna Marinin (sd.) vastaukset kysymyksiin.
– Ymmärrän hyvin tämän kysymyksen ja ymmärrän hyvin sen tarpeen, mikä meillä kaikilla on nähdä vähän varmuutta tulevaisuudessa. Me elämme epävarmuuden keskellä, ja me kaikki olemme hyvin väsyneitä tähän koronaan ja sen mukanaan tuomiin haasteisiin ja ongelmiin meidän jokaisen arkiseen elämään. Tämä tilanne on erittäin valitettava, ja jos minulla olisi antaa sellainen päivämäärä, sen ilomielin tekisin, mutta tämä tilanne on valitettavasti epävarma, Sanna Marin sanoi.
– Me olemme nähneet, että meillä on suuria ongelmia tuotantolinjoissa rokotusten osalta. Me olemme saaneet paljon vähemmän rokotteita maahan kuin meille on luvattu. Koko EU-alueelle on luvattu huomattavasti suurempia määriä rokotteita kuin nämä rokoteyritykset ovat pystyneet sitten toimittamaan. Koko ajan näitä ongelmia pyritään ratkomaan, ja itse nimenomaisesti keskittyisin ja kiinnittäisin huomion siihen, millä tavalla näitä käytännöllisiä ongelmia, joita esimerkiksi näissä tuotantolinjastoissa on, ratkotaan ja saadaan kaikkiin EU:n jäsenmaihin mahdollisimman pikaisesti rokotteita.
– Kun tämä rokottaminen tästä edistyy ja kun samalla kuljemme kesää ja valoa kohti, on myös näkyvissä se, että yhteiskuntaa voidaan laajemmin avata, mutta sellaista yksiselitteistä päivämäärää minulla ei valitettavasti ole antaa, koska tämä tilanne on epävarma, vaikka emme sitä toivoisikaan, Marin jatkoi.
Lisäkysymyksen saanut Antero Laukkanen totesi, että ”pääministeri ei nyt ehkä ymmärtänyt kysymystäni. Kysyin, onko suunnitelmaa. Kaikki se, mitä mainitsitte, on meillä kaikilla jo tiedossa”. Laukkanen pyysi uudelleen vastausta suunnitelmasta. Marin vastasi sanatarkasti näin:
– Niin, rokotuksista on olemassa strategia. Hallitus hyväksyi rokotestrategian viime joulukuussa, ja sen mukaisesti me etenemme. Käytännössä rokotustyötä tekevät kunnat ja sairaanhoitopiirit, ja THL toimii tässä kansallisena asiantuntijana ja tukiorganisaationa kunnille, kun rokotteita viedään eteenpäin.
– Ja tämä kulkemisemme käy vähän helpommaksi sitä mukaa kuin me saamme ensin rokotettua sosiaali- ja terveydenhuollon koronapotilaiden parissa työskentelevän henkilöstön, vanhusten hoivapalveluiden yksiköt, niin työntekijät kuin asiakkaat, ja muut riskiryhmät. Samanaikaisesti tietenkin tämä taudin vakavuuden luonne lievenee, kun me saamme nämä vakavimmat tautitapaukset toivottavasti painettua alas. Mutta kuten sanoin, tähän tilanteeseen liittyy epävarmuuksia, ja yksi epävarmuustekijä on myös nämä virusmuunnokset, joita on ilmennyt.
– Ja tältä osin sellaista varmuutta, jota edustaja tässä peräänkuuluttaa, meillä ei ole. Me voisimme luoda sellaiset askelmerkit päivämääristä ja toivoa, että ne toteutuvat, mutta valitettavasti tämä epävarmuus on se, joka tässä pohjalla edelleen on. Mutta tietenkin me kaikki toivomme, että ensi kesä on jo helpompi, että rokotteita saadaan entistä enemmän maahan ja sitä kautta pääsemme palaamaan normaalimpaan arkeen.
Kokoomuksen Kai Mykkänen kysyi, miten huolehditaan ettei kahden viikon päästä ole enää epäselvyyttä siitä, miten lentoyhtiöt toimivat tarkastuksessa Helsinki—Vantaalla.
– Ministeri (Krista) Kiuru varmasti voi vastata tarkemmin näihin testeihin ja niiden dokumentointiin ja tunnistamiseen liittyen, Sanna Marin vastasi.
– Mutta voin nostaa tässä esille sen yhteisen eurooppalaisen tarpeen, joka meillä on siihen, että meillä olisi yhteiset terveysturvalliset käytännöt rajoilla. Tämä on asia, jota olen useissa Eurooppa-neuvoston kokouksissa peräänkuuluttanut, ja aion seuraavassakin Eurooppa-neuvoston kokouksessa jälleen nostaa tämän asian esille, siis sen tarpeen, että me tarvitsemme ennen muuta — ennen muuta — yhteiset eurooppalaiset käytännöt matkustamiseen, rajoille, rajojen terveysturvallisuuteen ja ylipäätänsä rajatarkastuksiin. Nyt meidän suurin ongelmamme on se, että maat toimivat hajanaisesti. Suomella on omat toimensa, Ruotsilla on omat toimensa, Tanskalla on omat toimensa, ja Saksalla on omat toimensa. Jokaisella jäsenmaalla on omat toimensa, jotka ovat keskenänsä erilaisia.
– Me tarvitsisimme ennen muuta yhteisen eurooppalaisen terveysturvallisen rajakäytännön myös tulevaisuutta ajatellen. Tämä ei varmasti ole viimeinen pandemia, jonka me tulemme kohtaamaan, ja senkin vuoksi olisi tärkeää, että meillä olisi yhteinen toimiva rajaturvallisuus tämänkaltaisten tilanteiden osalta. Tämä on asia, jonka olen nostanut useita kertoja eteen, jota me olemme edesauttaneet ja pyrkineet edistämään, ja jälleen kerran seuraavassa kokouksessa aion tätä peräänkuuluttaa, Marin päätti.