Eduskunta käytiin keskiviikkona välikysymyskeskustelu työllisyyspolitiikasta. Välikysymyksen jättivät vasemmistoliitto ja vihreät.
– Onko meillä luottamusta tulevaisuuteen vai hallitsevatko meitä synkät huolien pilvet? Valitettavasti hallitus on polttanut paljon luottamuspääomaa yrityksissään saada talouspolitiikan kurssi paremmaksi. Hedelmättömät yritykset yhteiskuntasopimuksen aikaansaamiseksi syövät niin luottamusta kuin tulevaisuudenuskoakin yhteiskunnassamme, totesi RKP:n ryhmäpuheenvuoron pitänyt Anders Adlercreutz.
– Samanaikaisesti on syytä kysyä itseltään – miten on mahdollista, että meillä Suomessa on 20 kertaa enemmän lakkoja kuin naapurissamme Ruotsissa? Mikä rakenteissamme johtaa tähän epäluottamukseen? Me ylläpidämme keinotekoista, vanhanaikaista jakoa työnantajiin ja työntekijöihin tilanteessa, jossa nämä roolit ovat muuttumassa.
Adlercreutzin mukaan Huomisesta huolissaan oleva yrittäjä ei palkkaa väkeä, eikä palkkaamispäätöstä pelkäävä yrittäjä ei laajenna toimintaa.
– Pienet ja keskisuuret yritykset ovat avainasemassa työllisyystilanteen parantamisessa. Kyse on mitä suurimmassa määrin konkreettisesta päätöksestä, jonka yrittäjä tekee päättäessään palkata henkilön tai olla palkkaamatta häntä. Ratkaisevaa on se, näkeekö uuden työntekijän palkkaamisen mahdollisuutena vai riskinä.
Adlercreutzin mielestä nyt pitäisi keskittyä paikallisen sopimisen edistämiseen. Hänen mukaansa kilpailukykylakipaketin läpivienti on vähemmän tärkeää.
– Tarvitaankin paikallisia sopimuksia ja enemmän vaikutusvaltaa työntekijöille yhtiöiden hallituksissa. Maailma on muuttunut, ja sitä on muutettava lisää. Ajatelkaa avarammin, nostakaa rimaa.
– Meidän olisi ehkä myönnettävä nykypäivän todellisuuden olevan sellainen, että työntekijän palkkaaminen koetaan joustamattomaksi sopimukseksi. Mitä voimme tehdä yhteiskunnassamme tämän sopimuksen saamiseksi joustavammaksi? Meidän ei pidä unohtaa, että Suomi sijoittuu edelleenkin monissa kansainvälisissä vertailuissa kohtuullisesti kilpailukyvyn osalta. Mutta juuri tällä hetkellä tuntuu siltä, että luottamuspula vaivaa koko yhteiskuntaa.
RKP ehdottaa varjobudjetissaan, että Suomeen luotaisin saksalaisen minijob-mallin mukainen palkkausmuoto.
– Jos palkataan alle 30-vuotias nuori työhön, joka rajoittuu esimerkiksi 40 tuntiin kuukaudessa tai 500 euroon, työnantaja vapautetaan palkan sivukuluista – samalla kun tämä tulo ei vaikuttaisi opintotukeen tai muihin etuuksiin. Tällä tavalla nuoret pääsevät työmarkkinoille.
Adlercreutz ehdottaa, että eduskunta hyväksyisi seuraavan epäluottamuslauseen:
– Eduskunta arvioi, että hallitus on epäonnistunut pyrkimyksessään päästä yhteiskuntasopimukseen. Toimenpiteet kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi ovat olleet haparoivia ja syöneet vakavasti hallituksen luottamuspääomaa. Tätä taustaa vasten eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.