Eduskunnan täysistuntoon tuli tiistaina hallituksen esitys rintamasotilaseläkelain muuttamisesta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) totesi, että ehdotuksen mukaan kansaneläkelaitos voisi luovuttaa rintamalisää saavien henkilöiden nimet ja henkilötunnukset heidän kotikunnalleen.
Hallituksen tiedotteen mukaan ”erityisesti suurissa kunnissa palveluihin oikeutettujen rintamaveteraanien löytäminen on osoittautunut vaikeaksi, koska salassapitosäännökset estävät tällä hetkellä Kelaa luovuttamasta kunnille tietoa kunnan alueella asuvista veteraaneista”.
Kokoomuksen Ben Zyskowicz kiitti esityksestä ja ryhtyi ihmettelemään tilannetta.
– Miten on mahdollista, että meillä Suomessa lainsäädäntö on niin pöllöä, että Kansaneläkelaitos ei saa nyt puheena olevia tietoja luovuttaa kuntien sosiaaliviranomaisille, jotka nekin, aivan kuten Kansaneläkelaitoksen viranomaiset, ovat vaitiolovelvollisia? Miten meillä voi olla tällainen laki, Ben Zyskowicz kysyi.
– Meillä vaaditaan lainsäädäntöä, jota me nyt juuri olemme käsittelemässä, jotta Kansaneläkelaitos saa antaa vaitiolovelvolliselle kunnan sosiaalivirkailijalle sellaista tietoa, jota hän tarvitsee työssään voidakseen auttaa veteraaneja saavuttamaan ne oikeudet ja avut, jotka heille kuuluvat. Minun mielestäni tämä on aivan järjetöntä.
Zyskowiczin mukaan samaan tietosuojaan ja salassapitovelvollisuuteen on törmätty myös hyvin traagisissa lastensuojelutilanteissa.
– Joko lainsäädäntö on suorastaan estänyt tiedonkulkua tai asianomaiset virkamiehet ovat varmuuden vuoksi – kun nämä tietosuojasäädökset ovat niin tiukkoja – joka tapauksessa omassa työssään tulkinneet näitä tietosuojasäädöksiä hyvin tiukasti, hän totesi.
– Milloin tästä tietosuojasta on tullut tärkeämpi asia kuin esimerkiksi omien lastemme, vaikeuksissa olevien lasten auttamisesta tai veteraanien auttamisesta? Milloin tästä tietosuojasta on tullut sellainen pyhä asia, että vaitiolovelvolliset viranomaiset eivät keskenään saa vaihtaa tietoa, jota tämän avun tarpeessa olevan ihmisen palveleminen asianmukaisella tavalla edellyttää?
Zyskowicz antoi tietosuojan ongelmista toisen esimerkin: Helsingin kaupunki maksaa virolaisille enemmän toimeentulotukea kuin Tallinnan kaupunki.
– Miten se on mahdollista, koska meillähän on olemassa oleva lainsäädäntö, että jos EU-kansalainen toistuvasti turvautuu Suomessa toimeentulotukeen, hän menettää oikeutensa olla Suomessa, hän joutuu palaamaan omaan kotimaahansa ja siellä turvautumaan oman kotimaansa sosiaaliturvajärjestelmään tarvittaessa?
Kansanedustajan mukaan ”se on mahdollista siten, että nykyisen lainsäädännön mukaan se toimeentulotuen antava sosiaalityöntekijä tai sosiaalivirasto, joka näkee tämän tilanteen, ei ole oikeutettu kertomaan maahanmuuttoviranomaisille, että tässä meillä on tapaus, jossa henkilö turvautuu toistuvasti toimeentulotukeen”.
– Tämän ulkomaalaisen, esimerkiksi virolaisen, oikeutta saada sellaista tukea, johon hänellä itse asiassa ei olisi oikeutta, pidetään tärkeämpänä oikeutena ja hänen tietosuojaansa pidetään tärkeämpänä asiana kuin sitä, että sosiaalivirkailija saisi maahanmuuttoviranomaiselle kertoa tällaisesta henkilöstä, jotta maahanmuuttoviranomaiset voivat ryhtyä niihin toimiin, jotka taas heille kuuluvat, Zyskowicz pyöritteli.