Perheenyhdistämisen vaikeuttamista koskeva lakiesitys on käsittelyssä tällä viikolla hallintovaliokunnassa. Järjestöt vaativat, että Suomen on turvattava lapsille oikeus perhe-elämään YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti. Järjestöt vetoavat eduskuntaan lakiesityksen hylkäämiseksi.
Vuonna 2015 Suomesta haki turvapaikkaa yli 7000 lasta. Heistä 3024 saapui yksin maahan, tänä vuonna yksin tulleita lapsia on 198. Viime vuonna Suomessa ratkaistuista yksintulleita lapsia koskeneista turvapaikkahakemuksista 112 oli myönteisiä ja vain kaksi kielteistä. Suhdeluku on tänä vuonna tehdyissä päätöksissä samaa luokkaa.
– Tilastojen perusteella lähes kaikki 3000 yksin tullutta lasta tulevat jäämään Suomeen. Perheenyhdistämisen edellisten kiristysten seurauksena juuri kukaan heistä ei kuitenkaan saa vanhempiaan tänne. Tulevaisuudessa se on vielä vaikeampaa, jos hallituksen aikeet menevät eduskunnassa läpi. Uusien kiristysten sijaan tarvittaisiin helpotuksia nykyisiin käytäntöihin, sanoo Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta.
Hallituksen lakiesityksessä suunnitellaan toimeentulovaatimuksen laajentamista kansainvälistä suojelua saaneille, myös lapsille. Jos Suomessa oleskelevan lapsen molemmat vanhemmat hakevat perheenyhdistämistä, juuri maahan muuttaneen pakolaislapsen nettotulojen pitäisi olla yli 2000 euroa kuukaudessa.
Lastensuojelun Keskusliiton Taina Martiskainen muistuttaa, että lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa yhdenvertaiseen kohteluun.
– Lasta, hänen vanhempiaan tai muuta huoltajaa ei saa syrjiä millään perusteella. Lakiesityksen toimeentulorajat tarkoittaisivat käytännössä sitä, että Suomen valtio tietoisesti erottelee lapsia ja heidän huoltajiaan varallisuuden mukaan, Martiskainen sanoo.
Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa yhdenvertaiseen kohteluun – esimerkiksi ilman minkäänlaista lapsen, hänen vanhempiensa tai muun laillisen huoltajan varallisuuteen perustuvaa erottelua.
Oikeus perhe-elämään on turvattu Suomen allekirjoittamissa ja Suomea velvoittavissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan lasta ei saa erottaa huoltajistaan tahdon vastaisesti ja valtion on käsiteltävä perheenyhdistämistä koskevat hakemukset myönteisesti, humaanisti ja kiireellisesti.
Perheellä on keskeinen merkitys onnistuneessa kotoutumisessa. Erityisesti lapsille perhe on kehityksen kannalta olennainen, ja huoli perheen turvallisuudesta aiheuttaa lapsille stressiä.
Järjestöt pitävät perheenyhdistämisen tiukentamista erittäin huolestuttavana merkkinä siitä, että Suomi on hätäisellä valmistelulla valmis murentamaan lapsen oikeuksien ja muiden kansainvälisten ihmisoikeussopimusten turvaamia ihmisten perustavimpia oikeuksia.