Valtiovarainministeriön Koomana tunnettua tietokoneohjelmaa käytetään monien suurien talouspäätösten tukena. Toinen tärkeä ohjelma on Suomen Pankin Aino.
DSGE-malleina tunnetut ohjelmat ovat simulaattoreita, joilla voidaan selvittää talouden eri osa-alueiden suhteita ja vaikutuksia toisiinsa.
Helsingin Sanomat pääsi tutustumaan molempiin ohjelmiin. Niistä kerrotaan tässä jutussa. Lehti sai esittää ohjelmille myös kolme skenaariota.
Ensimmäisessä testattiin elvytystä, toisessa kovia julkisen menojen leikkauksia ja kolmannessa rakenneuudistuksia eli kilpailun lisäämistä ja työn tarjonnan lisäämistä.
Vastaukset on kerätty kokonaisuudessaan tähän juttuun. Ne ovat samanlaisia analyysejä, joita poliittiselle johdollekin tarjottaisiin näihin kysymyksiin.
Verkkouutiset summasi alle Kooman vastaukset elvytysskenaarioon. Siinä lähdettiin siitä, että julkisia menoja lisätään tasaisesti neljällä miljardilla eurolla vuosina 2016–2020. Elvytystä ei tehtäisi kokonaan velaksi, vaan puolet siitä rahoitettaisiin kiristämällä palkkaverotusta kahdella miljardilla. Toinen puoli otettaisiin uutta velkaa.
Kooman arvion perusteella elvytys vauhdittaisi julkista kulutusta ja BKT nousisi ensimmäisenä vuonna 0,2 prosenttia suhteessa perusuraan.
”Julkisten menojen lisääminen nostaa suoraan kansantalouden kokonaiskysyntää ja lisää työllisyyttä”, arviossa todetaan.
Elvytyksen varjopuolet olisivat ohjelman mukaan kuitenkin selvät. Työn verotuksen kiristyessä palkansaajat pyrkisivät kompensoimaan nettotulojensa supistumista vaatimalla korkeampaa palkkaa. Tämä taas alentaisi BKT:n kasvua.
Kuluttajat myös näkisivät julkisten menojen lisäykset tulevina veronkorotuksina ja vähentäisivät kulutustaan.
”Likviditeettirajoitteisten kotitalouksien kulutus lisääntyy työllisyyden ja palkkojen noustessa. Kokonaisuudessaan yksityinen kulutus pysyy lähellä perusuraansa vuoteen 2020 saakka eli sinne asti mihin julkista kulutusta lisätään.”
Julkisten menojen lisääminen yhdistettynä veronkorotuksiin nostaisi sekä palkkoja, että kotimaan hintatasoa. Ilmiö ruokkisi itseään ja nettovienti supistuisi ja investoinnit vähenisivät, kun niiden reaalinen tuotto alenee.
Aluksi työttömyys supistuisi, mutta palkkojen nousu johtaisi sittemmin työn kysynnän vähenemiseen.
”Julkisen kulutuksen lisäämisestä seurannut kasvun kiihtyminen jää tilapäiseksi, sillä korkeampi julkisen sektorin velka BKT suhde sekä nousseet kustannukset kääntävät myös kulutuksen laskuun”, kuuluu vastaus.
BKT:n kasvu hidastuisi Kooman arvion perusteella suhteessa perusuraan ja myös työllisyyden paraneminen päättyisi elvytyksen saavutettua huippunsa.