Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi viikko sitten tuoreimmat alkoholitilastonsa, joissa vertailtiin kulutusta eri maissa. Euroopassa eniten juoppoja ja kovimmat juopot löytyvät Moldovasta, Puolasta, Venäjältä ja Valko-Venäjältä. Liikutaan siis tukevasti entisen Neuvostoliiton ja Varsovan liiton alueilla. Saksa ja Britannia tulevat kaukana perässä.
Samoihin aikoihin kansainvälinen homoseksuaalien järjestö Ilga julkaisi kartan homojen oikeuksista. Oli kuin olisi katsellut Euroopan juopottelukarttaa. Neuvostoliitto punoitti taas, ja erityisen tummanpunaisena hehkui homokammoinen Venäjä.
Viinalla tunnetusti lääkitään ahdistusta ja lääkitystä käyttävät erityisesti miehet. WHO:n tilaston perusteella lääkkeeseen turvaudutaan muita useammin maissa, joissa ihmisoikeudet ovat heikot, siis joissa kansalaisia alistetaan.
Samat alistetut kansalaiset, erityisesti miehet, hoitavat ahdistustaan myös parjaamalla homoja. Ilmiö on Suomessakin tuttu, ajateltiinhan meillä pitkään, että mies saa olla mitä tahansa, mutta ei homo eikä ämmä. Tosin viime aikoina on pikkuhiljaa alkanut helpottaa.
Näin olohuonepsykologian perusteella homokammo syntyy siitä, että alistettu mies kokee maskuliinisuutensa uhatuksi ja etsii vihansa kohteeksi jonkun, jossa maskuliinisuutta näyttää olevan vielä vähemmän.
Tällainen on tyypillistä diktatuureissa ja vahvan johtajan maissa. Neuvostoliitto on tietysti itsestäänselvyys, samoin natsi-Saksa, mutta Suomikin oli sodan jälkeen vuosikymmeniä vahvan johtajan käsissä. Yhdenmukaisuutta vaadittiin kaikilta, vähänkin friikit hakattiin ruotuun.
Paradoksaalisesti diktatuureissa usein arvostetaan vahvaa johtajaa. Syy lienee siinä, että alistetut kansalaiset tarvitsevat isähahmoa, koska he eivät osaa itse kantaa vastuuta elämästään.
Toisen maailmansodan lopussa saksalaiset nyljettiin. Kun pahin oli ohi, he alkoivat pohtia, miten uusi tuho voitaisiin välttää. He tutkivat sisintään, josta löytyi natsismia. Se päätettiin kitkeä itseruoskinnalla.
Neuvostoliitossa ei tehty mitään tällaista. Ei tehty silloinkaan, kun Neuvostoliitto hajosi. Koko diktatuurin trauma on purkamatta.
Venäjän-tuntija Jukka Mallinen sanoo, että Venäjä on maanis-depressiivinen maa. Venäjä hoitaa ahdistustaan lyhyiden ja voitokkaiden sotien avulla. Näin se on tehnyt Tšetšeniassa, jossa suurimmat taistelut käytiin ensimmäisen vuoden aikana, sekä Georgiassa ja Ukrainassa.
Maanista vaihetta seuraa patrioottinen krapula, depressiivinen vaihe. Vallanpitäjien kannatus heikkenee. Sen nostamiseksi Venäjän on pakko alkaa suunnitella uutta aluevaltausta.
Tuttu psykoterapeutti puki asian sanoiksi: Venäjä on arvaamaton ja vaarallinen maa.