– Kremlillä on kiireellinen tarve muuttaa perustuslakia, jotta se voisi sinetöidä nykyisen vallan jatkumisen vuoden 2024 jälkeen. Presidentin nykyisten valtaoikeuksien jakaminen voi kuitenkin aiheuttaa ongelmia, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila tuoreessa FIIA Commentissa.
Tammikuun 15. päivä Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti vuotuisessa puheessaan liittokokoukselle maan perustuslain perusteellisesta uudistamisesta. Puheen jälkeen hallitus erosi välittömästi, ja uusi pääministeri oli tiedossa jo samana päivänä. Kansanäänestys perustuslain muutoksista pidetään 12. huhtikuuta.
Putin totesi perustuslain muutosehdotuksia esitellessään, että presidentin toimikaudet voidaan rajata maksimissaan kahteen. Samassa yhteydessä parlamentille annetaan oikeus nimittää hallituksen ministerit, eikä presidentti voi nimityksiä enää estää. Presidentillä säilyy kuitenkin oikeus erottaa pääministeri ja keskeiset ministerit. Lisäksi hän jatkaisi armeijan ylipäällikkönä.
Lassilan mielestä Putinin vallankäytön näkökulmasta merkittävin kysymys liittyy hänen omaan asemaansa vuoden 2024 jälkeen.
– Olisimmeko nähneet tammikuun 15. päivän tapahtumia, mikäli presidentin virkakausia koskeva kahden peräkkäisen kauden rajoite olisi poistettu aiemmin, Lassila pohtii.
Nykyinen perustuslaki on taannut erinomaisesti Putinin presidentillisen vallankäytön.
– Lukemattomat perustuslain takaamien kansalaisvapauksien rikkeet liittyvät hallinnon tapaan rikkoa Boris Jeltsinin liberaalin perustuslain henkeä. Vuoden 1993 perustuslain perimmäinen valuvika on kuitenkin presidentin valtaoikeuksissa. Niiden mukaan presidentti takaa ja määrittää kansalaisvapaudet ja poliittisten instituutioiden toimintaperiaatteet ja suuntaviivat. Hänellä on perustuslaillinen oikeus tulkita niitä tahtonsa mukaan, Lassila toteaa.
Kazakstanin esimerkki
Lassilan mukaan uuden perustuslain ongelma saattaa piillä Putinin vaatimuksessa säilyttää Venäjä presidentti-keskeisenä valtiona, jolle parlamentaarinen valta ei sovi.
– Nykyisiä presidentin valtaoikeuksia ollaan todennäköisesti jakamassa presidentin ja perustuslakiin kirjatun valtiollisen elimen välillä, ei ehkä niinkään parlamentin ja presidentin kesken. Tämä valtiollinen elin on todennäköisesti Putinin vuonna 2000 perustama valtakunnanneuvosto, jolla ei ole ollut perustuslaillista asemaa.
– Se on ollut lähinnä arvovaltainen keskustelukerho. Putin siirtyisi perustuslaillisesti uudistetun neuvoston johtoon viimeistään vuoden 2024 jälkeen. Kyse on presidentin valtaoikeuksien jakamisesta niin, että se takaisi nykyisen vertikaalisen vallankäytön jatkossakin, Lassila kirjoittaa.
Lähin esimerkki löytyy Kazakstanista. Maan pitkäaikainen presidentti Nursultan Nazarbajev teki tilaa seuraajalleen Kasym-Žomart Tokajeville siirtymällä maan vaikutusvaltaisen turvallisuusneuvoston johtoon vuonna 2019. Siirtoa pohjustettiin puheella parlamentin roolin vahvistamisesta, vaikka tosiasiallinen valta on Tokajevilla ja Nazarbajevilla.
Lassilan mukaan keskeinen haaste uuden perustuslain toteuttamisessa saattaa olla vallan koordinointi tilanteessa, jossa hallitus, presidentti tai molemmat menettävät luottamustaan.
– Miten tällaisessa tilanteessa valtakunnanneuvosto koordinoisi kompuroivaa presidenttiä ja hallitusta ilman suoraa nimitysoikeutta? Mikäli taas presidentti ja hallitus tehdään ehdottoman lojaaleiksi valtakunnanneuvostolle, riskinä on päätöksenteon epämääräisyys ja hitaus. Kriisitilanteessa voi syntyä tulkintaerimielisyyksiä valtaelinten valtaoikeuksista.
– Vaikka Putin itse on varoittanut kaksoisvallan vaaroista, kaksoisvaltaan liittyviä riskejä ei voi sulkea pois, kun uusi perustuslaki kohtaa poliittisen todellisuuden, Lassila toteaa.