Verkkouutiset

Äänestäjä poistui Vantaan Hakunilan kirjaston ennakkoäänestyspaikalta. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Mitä politiikassa tapahtuu aluevaalien jälkeen?

Vuoden 2023 eduskuntavaalien tuloksena voidaan joutua aukomaan uusia latuja.
Jukka Manninen
Jukka Manninen
Strateginen muutostoimisto Ellun Kanojen johtaja.

Ensimmäisten aluevaalien tulos on selvillä ensi sunnuntaina. Tätä kirjoittaessa annetaan vielä viimeisiä ennakkoääniä. On sopiva aika miettiä sitä, mitä aluevaalien jälkeen tapahtuu suomalaisessa politiikassa.

Tulosiltaa voi ennakoida gallupeista. Niitä on julkaistu yksi valtakunnallinen ja seitsemän aluekohtaista gallupia. Kyselyiden perusteella kokoomuksella menee nyt hyvin. Aluekohtaisissa puolueen kannatus on noussut kuntavaalien tulokseen verrattuna keskimäärin 1,2 prosenttiyksiköllä.

Voitto kuntavaaleissa nosti kokoomuksen johtavaksi oppositiopuolueeksi, ykkösvaihtoehdoksi muutokselle hallituksen edustamaan nykymenoon. Aluevaalien ykkössija vankistaisi edelleen kokoomuksen asemaa seuraavien eduskuntavaalien voittajasuosikkina.

Aluevaalien tulosillasta on kuitenkin vielä kokonaiset 434 päivää eduskuntavaaleihin.

Kestääkö kokoomus ennakkosuosikin paineet? Huhtikuussa 2018, vuotta ennen edellisiä eduskuntavaaleja, kokoomus oli niin ikään mielipidemittausten kärkipaikalla 21,5 prosentin kannatuksella. Vaalitulos oli lopulta kuitenkin 4,5 prosenttiyksikköä heikompi. Tuolloin painoi pitkä hallitusvastuu.

Kiinnostavampi kysymys on se, että mikä on se agenda, jolle kokoomus hakee eduskuntavaaleista mandaattia. Hallituksen kritisoimisella menokurin ja työllisyystoimien puutteesta ei pitkälle pötkitä vaalien jälkeen, vaan muutoksella pitäisi olla konkreettinen sisältö ja selvä suunta. Mitä kokoomus haluaa (mahdollisella) vaalivoitollaan tehdä?

Oppositiopuolueiden fortunaa vahvistaa hallituspuolueiden edessä oleva karikkoinen kevät. Riidan aiheita ei tarvitse erikseen keksiä. On ilmastotoimien riittävyyden arviointi ja päättäminen julkista taloutta vahvistavista työllisyystoimista. Kehysriihessä pitää sovittaa mittavat menopaineet kehykseen. Edessä on joko isoja leikkauksia tai sitten aiemmin annettujen lupausten rikkominen.

Lisäksi horisontissa häämöttää korkotason nousu, kun keskuspankit alkavat vastata inflaation kiihtymiseen. Se tietäisi velanhoitokustannusten kasvua ja lisävaikeuksia Suomen jo kroonisesti alijäämäiselle julkiselle taloudelle, jota rasittaa tulevina vuosina ikäsidonnaisten menojen kasvu. Mille tahansa vaalipuheille tullaan eduskuntavaalien jälkeen näyttämään punakynää.

SDP hakee aluevaaleista nostetta isoin panostuksin. Puolue muun muassa jakaa yli kaksi miljoonaa vaalilehteä suomalaiskoteihin. Kuntavaalien jälkeen puolueen kannatus on asettunut noin 19 prosenttiin. Se merkitsisi pientä vaalivoittoa seuraavissa eduskuntavaaleissa. Sitä voisi pitää pienenä ihmeenä, sillä pääministeripuolueen kannatus yleensä vain laskee. Poikkeuksia tästä on nähty vuosien 2003 ja 1983 vaaleissa. Ehkä sellaisen aika 20 vuoden jälkeen taas on?

Mutta mielenkiintoisinta aluevaaleissa on se, mitä johtopäätöksiä keskusta ja vihreät tulevat vetämään tuloksista. Odotettavissa nimittäin on huonoja uutisia. Keskustassa toivottiin aluevaaleista kannatuspomppua. Sitten ehdokashankinta jäi alimittaiseksi eikä aluekohtaisten mittausten perusteella kannatus ole paranemassa, vaan luvassa olisi pienoista laskua kuntavaaleista.

Vihreitä painaa aluevaaleissa valmiiksi se, että Helsingissä ei äänestetä. Aluekohtaisten kyselyt ovat olleet murheellista luettavaa puolueelle. Vihreiden kannatus on laskenut kuntavaaleista keskimäärin 1,5 prosenttiyksikköä. Erityisen silmään pistävää oli vihreiden kannatuksen lasku suurissa vaalipiireissä, kuten Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

Molemmilla puolueilla on aluevaalien jälkeen edessä vaikea pohdinta. Voiko kannatusta nostaa hallituksesta käsin mitenkään? Hallituskumppaneiden kanssa riitelemällä se tuskin nousee, mutta onko muuta vaihtoehtoa. Hallituksesta lähtökään tuskin ehtii parantaa niiden kannatusta.

Vihreiden ja keskustan kannatusalholla on laajoja heijastusvaikutuksia. Jos/kun alavireisyys jatkuu eduskuntavaaleihin asti, kirjaavat molemmat puolueet ison miinuksen. Jääkö niille silloin enää muuta vaihtoehtoa kuin oppositio? Se on perinteinen menestysresepti kannatuksen lihottamiselle.

Jos molemmat puolueet suuntaavat eduskuntavaalien jälkeen hanakasti oppositioon, niin millainen hallitus Suomeen voidaan synnyttää? Ei se ainakaan enemmistöhallitus ole. Näillä näkymin politiikassa joudutaan aukomaan aivan uusia latuja vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen.

Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS