Kokoomuksen EU- ja ulkopolitiikan asiantuntija Henri Vanhasen mukaan Nato-jäsenyyden aiheuttamat muutokset olisivat Suomelle pääasiassa teknisiä. Puolustusliiton jäsenyydellä olisi lisäksi laajempia turvallisuuspoliittisia vaikutuksia.
Suomi päättäisi jatkossakin itse sotilaallisen maanpuolustuksen toteuttamisperiaatteista.
– Suomen puolustuksesta vastaisivat Nato-jäsenenäkin suomalaiset ammattisotilaat ja reserviläiset, eli yleinen asevelvollisuus säilyttäisi pääasiallisen roolinsa, Henri Vanhanen kirjoittaa Twitterissä.
Varusmiehiä ja reserviläisiä ei lähetettäisi Naton toimintaan Suomen rajojen ulkopuolelle. Näihin tehtäviin käytettäisiin vain ammattisotilaita tai vapaaehtoisia reserviläisiä, kuten kriisinhallintaoperaatioissa tähänkin asti.
Puolustusvoimien voimavarat olisivat lähtökohtaisesti omassa käytössä. Suomi voisi halutessaan neuvotella Norjan tapaan ehdoista, jotka rajoittaisivat liittokunnan toimintaa alueellaan.
– Suomen ei tarvitsisi sallia Naton ydinaseita, joukkoja tai tukikohtia alueellaan rauhan aikana. Suomi päättäisi siis itse siitä, kuka täällä olisi, Henri Vanhanen toteaa.
Asiantuntijoiden mukaan liiton suurin lisäarvo tulisi kriisitilanteessa, jossa Suomi olisi Naton alueellisten puolustussuunnitelmien piirissä. Muut jäsenmaat varautuisivat tukemaan Suomea ja harjoittelisivat suunnitelmia säännöllisesti.
Tuki voisi olla tiedustelutietoa, nopean toiminnan joukkoja, materiaali- ja huoltovarmuustukea. Sitä voitaisiin lähettää maa-, meri- ja ilmavoimien muodossa tai ohjuspuolustuksena. Naton konflikteja ehkäisevä vaikutus nojautuu lisäksi ydinasepelotteeseen.
Jäsenyys tarkoittaisi ennen kaikkea puolustuksen harmonisointia Naton kanssa osana Pohjois-Euroopan turvaamista. Suomen turvallisuuspolitiikkaan tulisi myös nykyistä vahvemmin ja velvoittavammin globaali ote.
– Nato-mailla on tavoite ylläpitää puolustusmenoja kahden prosentin tasolla BKT:sta. Suomi täyttää tämän vaateen HX-hankkeen myötä, mutta luonnollisesti jäsenyys edellyttäisi tämän puolustusmenotason ylläpitämistä myös pitkällä aikavälillä. Puolustusmenot siis nousisivat, Henri Vanhanen sanoo.
Vanhanen on twiitannut myös alla näkyvän ketjun ”Nato-polun” valmisteluun liittyvistä asioista.
6. Ydinaseista: osallistuisiko Suomi Naton ydinasepolitiikan suunnittelusta vastaavaan Nuclear Planning Groupiin (NPG)? NPG-ryhmän kautta jäsenmaat saavat tietoa Naton ydinasedoktriinista ja -suunnittelusta, mutta tämä ei tarkoittaisi osallistumista ydinaseoperaatioihin.
— Henri Vanhanen (@HenriVanhanen) March 12, 2022
Suomen Nato-jäsenyys on poliittinen valinta. Itse hakemusprosessi ja sen valmistelu ovat kuitenkin hyvin keskeinen osa tätä valintaa. Alla ytimekäs lanka siitä, mitä niin sanottuun Nato-polkuun sisältyy ja kuuluu. Käytännössä prosessi on kansallista ja kansainvälistä valmistelua.
— Henri Vanhanen (@HenriVanhanen) March 16, 2022