Suuri osa kuntien tehtävistä siirtyy maakunnille, kuten myös suuri osa tuloista. Jäljelle jäävät muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden kiinteistöt.
– Maakunnat tulevat vuokraamaan kiinteistöt ensimmäisen kolmen vuoden ajan. Mitä sen jälkeen tapahtuu, on epävarmaa. Parhaat kiinteistöt vuokrataan jatkossakin, mutta huonokuntoiset tai ei-tarkoituksenmukaisilla tonteilla olevat kiinteistöt tuskin kiinnostavat maakuntia. Lainat jäävät kunnille, ja pahimmassa tapauksessa ne saavat vastuulleen myös ongelmakiinteistöt. Mitä kunta tekee terveyskeskuksella, jota kukaan ei halua vuokrata, kysyy Anders Adlercreutz.
Hänen mukaansa myös kuntien luottokelpoisuus uhkaa laskea, kun lainataakka säilyy, vaikka verotulot vähentyvät.
– Tämä voi johtaa korkeampiin lainojen korkoihin, joka entisestään kiristää kuntien taloutta, Adlercreutz sanoo.
Hänen mielestään esitetyssä ratkaisussa on paljon epävarmoja tekijöitä.
– Lainataakka säilyy, samalla kun kannustimia huolehtia kiinteistöistä heikennetään. Miten kunnan pitäisi uskaltaa panostaa rakennustensa peruskorjauksiin ja huolenpitoon, kun kukaan ei tiedä, onko maakunta kiinnostunut kiinteistöstä viiden vuoden kuluttua? Onko meillä edessämme uusi homekiinteistöaalto? Ainoa järkevä ratkaisu olisi, että maakunnat ottaisivat vastuulleen toiminnan lisäksi myös kiinteistöt, Adlercreutz katsoo.