Estonian autolauttaonnettomuutta ei tarvitse juuri selittää. 28. syyskuuta 1994 Tallinnasta Tukholmaan matkalla ollut M/S Estonia upposi Itämerellä keulavisiirin irrottua ja päästettyä hyisen meren sisäänsä. 852 ihmistä kuoli.
Estonian hylky sijaitsee 35 kilometrin päässä Utön saaresta noin 80 metrin syvyydessä. Sitä suojaa hautarauha.
Nyt Süddeutsche Zeitung, WDR ja NDR kertovat Nato-lähteisiinsä vedoten, että Venäjä käyttää Estonian hylkyä vedenalaisten operaatioidensa harjoituskohteena ja mahdollisesti myös vakoilukalustonsa piilopaikkana.
Saksalaismedian mukaan useilla Naton jäsenmailla on tietoja, että joitakin vuosia sitten Estonian hylystä löytyi laitteistoa, joka mahdollistaa vedenalaisten droonien ja robottien tarkkaa navigointia. Niiden epäillään olleen Venäjän sotilaallisessa käytössä.
On myös epäilty, että Venäjä voisi käyttää tällaista Itämeren keskellä sijaitsevaa suojattua vyöhykettä piilottaakseen omia sotilassensoreitaan, joita käytetään tallentamaan Naton sotalaivojen ja sukellusveneiden niin sanottuja tunnusmerkkejä, eli potkurien ääniä ja muita ominaisuuksia.
Hylyn sijainti Itämerellä Ruotsin, Suomen ja Baltian maiden välissä on merireittien takia keskeinen ja siksi ihanteellinen salaiselle tiedustelutiedon keräämiselle. Virallisen sukelluskiellon ansiosta Venäjä voi myös toimia melko häiriöttä. Etuna on myös, että toisin kuin Itämeren hiekkaisessa pohjassa, eivät hylkyyn kiinnitetyt laitteet ole kovin helposti havaittavissa.
Saksalaismedia kysyi asiasta useasta maasta. Venäjä ei vastannut.
Viron ulkoministeriö ilmoitti seuraavansa tiiviisti Itämeren tilanteen kehittymistä yhdessä liittolaistensa kanssa ja pani merkille Venäjän muuttuneen aggressiivisemmaksi Ukrainan vastaisen hyökkäyssodan jälkeen. Alueesta vastaava Suomen rajavartiolaitos ilmoitti, ettei operatiivisista syistä vastaa mahdollisiin valvontatoimiin liittyviin kysymyksiin julkisesti.
Saksalaismedian mukaan Suomella on kattava käsitys Venäjän tiedustelun toiminnasta ja Estonian sukelluskielto keskeytettiin vuosien 2021 ja 2024 välillä, jotta aluksen uppoamiseen liittyneitä uusia vihjeitä päästiin tutkimaan.
Saksan yleisradioyhtiö kertaa pitkällisesti Venäjän syvänmeren tutkimusosastoa nimeltä GUGI, joka on sen mukaan huippusalainen. GUGI:n toiminnasta on kerrottu julkisesti ainakin jo vuonna 2015.
Suoraan puolustusministeriölle raportoivan yksikön tehtäviin kuuluu vedenalainen vakoilu ja sabotaasi, esimerkiksi kriittisen infrastruktuurin, kuten Euroopan maille kuuluvien merenalaisten kaapeleiden etsintä.
GUGI operoi erikoisalusten laivastoa, joka on virallisesti nimetty tutkimusaluksiksi ja varustettu laajalla kalustolla, kuten minisukellusveneillä, vedenalaisilla roboteilla sekä tehokkailla kaikuluotaimilla ja skannereilla vedenalaista vakoilua varten. Tähän niin kutsuttuun ”akateemiseen laivastoon” kuuluu myös Yantar-alus, joka on viime vuosina noussut usein esille vedenalaisen infrastruktuurin yllä Pohjanmerellä ja Itämerellä ja jota pidetään yhtenä Venäjän tärkeimmistä vakoilualuksista Nato-piireissä. Britannian laivasto saattoi Yantaria tiiviisti omilla aluksillaan sen purjehtiessa lähellä rannikkoa aiemmin tänä vuonna.
Yksi GUGI-yksikön tehtävistä on tallentaa vihollisalusten, erityisesti sukellusveneiden, ääniä. Tätä varten anturijärjestelmiä, kuten vedenalaisia mikrofoneja (hydrofoneja), käytetään huomaamattomasti alueilla, joilla alusten epäillään sijaitsevan.
Nato olettaa, että Venäjä käyttää vakoilulaitteiden paikantamiseen paitsi väitettyjä tutkimusaluksia, kuten Yantaria, myös sukellusveneitä ja siviilialuksia, kuten kalastusaluksia tai rahtialuksia, sekä yhä useammin myös miehittämättömiä vedenalaisia drooneja.
Kansainvälisen tutkivan journalismin yhteistyöelin ICIJ julkaisi torstaina tietoja siitä, miten venäläiset liikemiehet hankkivat vuosien ajan vedenalaista valvontateknologiaa länsimailta peiteyhtiöiden verkoston kautta. Kauppojen arvo oli noin 50 miljoonaa dollaria.
Osa tarvikkeista kuljetettiin Venäjälle tyypillisesti erilaisten mutkien kautta, ja kalustoa käytettiin siihen että Barentsinmerelle rakennettiin Venäjän ydinasearsenaalia suojaava anturijärjestelmä. Projekti Harmoniaksi nimetyssä hankkeessa rakennettu järjestelmä on turvallisuusmielessä puolustuksellinen ja sikäli ”nollauutinen”, mutta saksalaismedian lähteet pitävät selvänä että anturijärjestelmiä on ripoteltu muihinkin Venäjän lähimeriin. On mahdollista, että antureita on Estonian hylyssä.
Turvallisuuslähteet sanoivat saksalaismedialle, että vedenalaisia antureita oli löydetty muualta Itämereltä vuosia sitten. On myös viitteitä siitä, että yksittäisten laitteiden lisäksi kokonaisia järjestelmiä antureineen ja ohjauspisteineen on asennettu paitsi Barentsinmerelle myös Itämerelle.
Tällaisista löydöistä tiedetään toistaiseksi vain vähän. Esimerkiksi Liettua ilmoitti vuoden 2024 alussa, että Kuurin kyntäästä oli löydetty venäläistyyppinen hydroakustinen kaikuluotain. Liettualaisissa raporteissa todettiin, että vastaavia löytöjä oli tehty muutamaa vuotta aiemmin myös Liettuassa, Isossa-Britanniassa ja Irlannissa. Tutkimusten mukaan vastaava löytö oli tehty myös Latviassa.
