Eduskunnan lähetekeskustelussa valtion budjetista kokoomuksen Ben Zyskowicz kysyi Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinteeltä.
– Mistä teidän demokratiakäsityksenne on kotoisin? Ei ainakaan Suomen perustuslaista, ehkä jostakin Kiljavan opiston kurssilta, kun sanotte että suutari pysyköön lestissään. ”Hallituksen ei siis pidä sekaantua sellaiseen lainsäädäntöön, joka koskee työmarkkinoita?”. Käsittämätön ajatus! Eikö kaikki lainsäädäntö kuulu hallitukselle ja eduskunnalle, Ben Zyskowicz sanoi.
Antti Rinne ei ilmaissut halukkuuttaan vastata. Tämä sai valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) toteamaan, että hän kysyy saman kysymyksen kuin edustaja Zyskowicz.
Petteri Orpon puheeseen Antti Rinne sai heti vastauspuheenvuoron, jossa hän totesi näin:
– Elämme tällä hetkellä maailmassa, joka muuttuu todella nopeasti. Siinä on teknologiakehitys ja elinkeinorakenteen murros taustalla. Nyt kysyn, ministeri Orpo, kun totesitte useampaan otteeseen puheenvuorossanne, että nyt pitää katsoa että ollaan kestävän kasvun uralla, niin kysymys kuuluu että miksi te ette ole valmis satsaamaan varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, Antti Rinne sanoi.
– Miksi ette ole valmis satsaamaan toisen asteen koulutukseen, maksuttomaan, oppivelvollisuutta pidentämällä, tai perhevapaajärjestelmään, tai sosiaaliturvauudistukseen? Miksi näitä tulevaisuusinvestointeja ei laiteta liikkeelle millään tavalla? Tästä syystä me olemme kritisoineet teidän budjettianne näköalattomaksi, tästä syystä, että meidän mielestämme siitä puuttuu tulevaisuus.
Rinne jatkoi vielä kysymällä ministeriltä, eikö koulutuksen kautta tule rakentaa vahvuutta selvitä nopeista maailman muutoksista.
Ben Zyskowicz palasi vastausta vaille jääneeseen kysymykseensä ”demokratiasta ja siitä kenelle kuuluu lainsäädäntövalta” myöhemmässä puheenvuorossa.
– Tämä on mielestäni oikeasti vakava kysymys. Edustaja Rinne on suuren eduskuntapuolueen puheenjohtaja, ja hän todellakin – ja nyt en ymmärrä väärin – Ykkösaamussa viime lauantaina sanoi, että ”suutari pysyköön lestissään”. Ja katsoi, että hallituksen ei tulisi puuttua työelämää koskevan lainsäädännön valmisteluun.
– Ja minä todellakin kysyn edustaja Rinteeltä, ja muilta sosiaalidemokraateilta, että mistä tällainen demokratiakäsitys on peräisin? Onko se peräisin Mussolinin Italiasta, jossa todellakin oltiin sitä mieltä, että nimenomaan korporaatioille kuuluu työelämää koskeva lainsäädäntö?
Zyskowiczin jälkimmäiseen puheenvuoroon vastasi Sdp:n Lauri Ihalainen.
– Me olemme olleet se puolue historiassa, joka on puolustanut parlamentarismia, silloinkin, kun sillä on ollut vähän ystäviä tässä maassa. Ja meidän käsitys parlamentarismista on se, että eduskunnalla on lainsäädäntövalta. Nyt on kyse siitä, että Suomen vahvuus on perustunut siihen, että meillä on ollut myös vahva sopimusyhteiskunta, joka on tukenut parlamentarismia eikä ole ollut sen uhka, Lauri Ihalainen sanoi.
Ihalaisen mukaan ”hallitus on kuunnellut yhtä etujärjestöä, jonka nimi on SY”.
Kaikki osallisina
Keskustan Seppo Kääriäinen sanoi, että kaikki puolueet ovat tavalla tai toisella osallistuneet hukattuun tai menetettyyn vuosikymmeneen, jota termiä eduskunnassa paljon käytettiin.
– Uskottavuuttamme voisi jonkin verran lisätä se, että hallituskin, hyvä hallituskin voisi sanoa, että oppositiolla on kohtalaisen hyviä ehdotuksia tulevaisuuteen päin. niin kuin onkin. Ja toisaalta oppositio voisi sanoa, että kyllä hallitus on aika mukavasti tehtävässä onnistunut, kuten täällä edustaja (Aino-Kaisa) Pekonen ja myös (Sari) Essayah ovat todenneet.
Kääriäinen muistutti, että ”politiikka on aina väärää, me tiedämme sen”. Hänen mukaansa pitää kuitenkin katsoa tulevaisuutee, jossa on kaksi isoa asiaa: talouden hyvä veto pitää saada jatkumaan ja eheyttä vahvistavaa politiikkaa on kyettävä parantamaan.