Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma kirjoittaa Suomen Kuvalehdessä otsikolla Kapitalismin pitkä marssi.
”Kapitalismi on hyrissyt kansainvälisen kehityksen kasvumoottorina viimeiset puoli vuosituhatta, eikä nopeaa loppua näy horisontissa”, Markku Kuisma kirjoittaa.
Hänen mukaansa kapitalismi käsitteenä on herättänyt 1800-luvulta lähtien kiihkeitä tunteita. ”Yksille se on ollut tunnoton riistojärjestelmä, toisille yksilönvapauden erottamaton kumppani – ja kolmansille maailmanhistorian tehokkain talouden kasvukone, jota on syytä kiihkottomasti tajuta”.
Neuvostoliiton olemassa ollessa oli kolmas suhtautumistapa professori Kuisman mukaan varattu pelkästään taloushistorioitsijoille. USA:ssa kapitalismia on hänen mukaansa sen sijaan aina ymmärretty avoimesti ihailla ja myös kriittisesti tarkastella.
”Länsi-Euroopassa tilalle nostettiin pehmeämpi ja poliittisesti korrektimpi markkinatalous, ikään kuin kapitalismi olisi todellakin jotakin pahaa ja markkinatalous jotakin parempaa”.
Kuisman mielestä tätä perua oleva käsitesekaannus on vieläkin vallalla ja sen huipulla selostetaan meidän siirtyneen markkinatalouteenkin vasta hetki sitten.
”Olisi kiinnostavaa kuulla, missä talousjärjestelmässä sitten elimme parilla viime vuosisadalla. Tätäkin tärkeämpää olisi kuulla, missä päin nykymaailmaa vallitsee markkinatalous ilman kapitalismia”, Markku Kuisma toteaa.
Hänen mukaansa teoriassa ”semmoisiakin ihmeitä” voisi olla. Käsityöläisten paikalliset vaihtotalousmarkkinat olisivat markkinataloutta ilman kapitalismia ”ja varmasti jotain sellaista on vuosisatoja sitten ollutkin”.
”Tänään elo ilman kapitalismia kävisi ahtaaksi. Ilman sijoituskohteita etsiviä suurpääomia, henkilökohtaista omistusoikeutta, päätösvallan hajauttamista ja markkinoita – lyhyesti kapitalismia – taloudellinen toimeliaisuus olisi pyöreästi ilmaisten kovin toisennäköistä, eikä ainakaan elättäisi nykyisiä ihmismääriä”.
Professorin Kuisman mukaan kapitalismia ei ole ilman markkinataloutta, mutta ei markkinatalouttakaan nykymaailmassa ole muutamaan sataan vuoteen ollut ilman kapitalismia.
”Sen sijaan on eri tavoin säädeltyjä markkinoita. Ja on amerikkalaista, kiinalaista, venäläistä ja pohjoismaista kapitalismia. Erot avautuvat yhteiskuntien valtasuhteista, talousmaantieteestä, kantavista ideologioista: kulttuurista, joka puolestaan on vuosituhantisten kehityspolkujen synnyttämää”.