”Ministeriön piti tämä hoitaa, vaan kuinka kävikään”

EK:n johtajan mukaan sosiaali- ja terveysministeriötä on muistutettu riittävän testauskapasiteetin välttämättömyydestä.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n työelämäasioista vastaava johtaja Ilkka Oksala arvostelee Twitterissä koronavirustestien ruuhkautumista. Julkisen terveydenhuollon testeihin on ollut pahimmillaan useiden päivien jonot, ja jonottamisen lisäksi testitulosta on joutunut odottamaan useita päiviä.

Koronavirustesteihin ohjataan jo lievistä infektio- tai vatsaoireista. Testiin pääsyn ja tulosten odottelu harmittomilta tuntuvien oireiden kanssa voivat tulla kalliiksi työnantajille ja itsensä työllistäjille.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Ilkka Oksala kohdistaa arvostelunsa sosiaali- ja terveysministeriöön.

− Elinkeinoelämä muistutti keväällä STM:ää useita kertoja, että yritysten ja yhteiskunnan toimiminen koranaviruksen aikana edellyttää riittävää testauskapasiteettia, hän sanoo.

− Meille sanottiin, että STM kyllä osaa tämän hoitaa. Vaan kuinka kävikään??? Oksala kysyy.

EK:n asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara kuvailee tilannetta Taloussanomissa ”sietämättömäksi”.

Testaaminen on ruuhkautunut pahoin erityisesti Helsingissä ja Uudellamaalla.

Valtakunnallisen suosituksen mukaan odotusaika saisi olla enintään vuorokausi. Myös Pirkanmaalla, Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa testiin pääsy on kestänyt pahimmillaan usean päivän.

– Näin se [testaaminen] ei voi pyöriä. Lähetteen saattaa vielä saada kohtuuajassa, mutta ennen kuin pääset testiin, odotat 2–3 päivää ja vastaus kestää vielä saman verran, Rytivaara sanoo.

Poimintoja videosisällöistämme

– Aikuiset pääsevät testiin Omaolo-arvion perusteella, mutta lapset eivät vaan täytyy soittaa puhelinpalveluiden kautta, joissa voi olla tuntienkin jonot.

Viisi lasten infektiolääkäriä kirjoitti Helsingin Sanomissa lauantaina, että yhteiskunnan pyöriminen varmistetaan vain, jos lieväoireiset lapset voivat osallistua päivähoitoon tarvittaessa ilman testitulosta.

Myös Rytivaara huomauttaa, että pienten lasten positiivisten testien osuus on vain 0,3–0,5 prosenttia, ulkomailta tulevien yhden prosentin luokkaa.

HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen selvittäisi lasten tartuntojen todennäköisyyttä tarkemmin.

− Kaikkien nuhaisten lasten automaattisen koronatestauksen sijaan olisi minusta kyllä järkevää selvittää lapsen koronavirukselle altistumisen todennäköisyyttä, Lasse Lehtonen kirjoittaa Twitterissä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

− Näytteenotto ei ole lapsellekaan miellyttävä toimenpide, hän lisää.

Mainos