Timo Kietäväisen mielestä on tärkeää, että hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti pyytää ministeriötä täydentämään esityksiään kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimiseksi.
Hallitus linjasi budjettiriihessään kuntatalouden tervehdyttämiseksi tarkoitetun toimintaohjelman, jolla on tarkoitus vähentää kuntien tehtäviä ja toimintaa ohjaavia normeja siten, että kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot vuonna 2017 vähenevät miljardilla eurolla.
– Linjaus oli välttämätön ja historiallinen. Tämä on ensimmäinen kerta, kun hallituksen tasolla on tarkoitus merkittävässä mittakaavassa asettaa tärkeysjärjestykseen hyvinvointiyhteiskunnan tehtäviä sen toimivuuden varmistamiseksi, arvioi Kietäväinen tiistaina Porissa.
Hänen mielestään ministeriöiden jättämiin kuntien tehtävien karsimiseen tähtääviin esityksiin sisältyy myös yllättäviä piirteitä.
– Yllättävimpiä ajatuksia on opetus- ja kulttuuriministeriön esitys siirtää käytännössä kaikkien kouluasteiden, päivähoidon sekä kuntien kirjastojen valtionrahoituksen budjetointi ministeriölle, Kietäväinen sanoo ja toteaa ehdotuksen olevan ristiriidassa sen kanssa, että esiopetuksen ja peruskoulutuksen valtionosuuksien käsittely ovat nykyisellään osa peruspalvelujen valtionosuutta, millä tavoitellaan kokonaisvaltaista tarkastelua yli sektorirajojen.
– Opetus- ja kulttuuriministeriön esityksen tekee erikoiseksi se, että se ei vähennä, vaan lisää kustannuksia. Ehdotus lisäisi myös keskusohjausta, byrokratiaa ja uhkaa heikentää käytännössä koulutuksen järjestämistä ja sen saatavuutta sekä alueellisten erityispiirteiden huomioon ottamista, Kietäväinen sanoo.
Hänen mukaansa ministeriöiden alkuperäisten ehdotusten säästövaikutus on olennaista vähäisempi, kuin ne lisäkustannukset, jotka aiheutuvat kunnille hallituksen päättämistä tehtävien ja velvoitteiden lisäyksistä ensi ja seuraavalle vuodelle.
Suurin lisäys on vuoden 2015 alusta voimaan astuva työmarkkinatuen uudistus, jolla hallituksen kevään kehysriihen linjausten mukaan lisätään kuntien menoja 150 miljoonalla eurolla.
Vanhempainvapaan puolitus vanhempien kesken nostanee kuntien menoja enimmillään myös 150 miljoonalla eurolla. Oppivelvollisuuden pidentäminen lisää puolestaan kuntien menoja jopa 100 miljoonalla eurolla.
– Näiden lisäksi on tulossa muitakin tehtävien ja velvoitteiden lisäyksiä, muistutti Kietäväinen.