”Onko sulla jotain erityistä työn alla, esimerkiksi omia ideoita? Kyllä jep, tässä tää korona on kovasti agendalla ja siellä nämä maskit. Ota kuitenkin tuosta kansainvälisestä mediasta kiinni, että miten tilanne on esimerkiksi Saksassa tai Ranskassa. Hyvä homma, sellainen hyvä katsaus, esimerkkejä ulkomailta. Palaa tunnin päästä, mitä löytyy.”
Näin voisi alkaa suurpiirteinen toimeksianto vaikkapa valveutuneelle kesätoimittajalle, joka ymmärtää, että koronasta ja maskeista kaivataan nyt relevanttia tietoa.
Katselin hieman erikoisin tuntein tiistaista A-studiota, jossa puhuttiin maskeista. Ohjelmassa toisiaan sparrasivat STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen. Tunne oli välillä epätodellinen: katselinko maikkarin Masked Singeriä vai Ylen A-studiota.
Varhila kertoi, että ministeriö laatii selvityksen ja kirjallisuuskatsauksen maskeista, koska niistä on ristiriitaista tietoa ja että maskeja on hyvin erilaisia jne. Lehtonen vastasi happamasti, että ministeriön ei tarvitsisi keksiä pyörää uudelleen. Ei tarvitse katsauksia, koska kansainvälinen tutkimusnäyttö on riittävää osoittaakseen maskeista olevan hyötyä.
No, STM nyt tekee katsausta tutkimuksista, yhteenvetoa, kättä pidempää pitää olla ja kuulemma valmistuu kesäkuussa. Ministeriössä on tehty pitkiä päiviä ja painetta on pöntössä. Sen lisäksi siellä tehdään kirjallisuuskatsausta asiasta, joka on asiantuntijoiden mukaan selvä. Ehkä STM:ään tulee kesäksi ”kesätoimittaja”, joka tekee kirjallisuuskatsauksen ja soittaa vaikka sen päälle asiantuntijoille ja koostaa sitten muutamassa päivässä katsauksen, joka ei tuolloin enää kiinnosta ketään.
Lasse Lehtonen paitsi ei ymmärtänyt selvityksen tarpeellisuutta, ihmetteli myös sitä, mikä kotimaisessa tuotannossa on niin hankalaa. Meillä kun tuota kuitupohjaista tavaraa on osattu valmistaa, eikä tuotteen pitäisi olla teknisesti kovin kummoinen. Kotimaiselle tuotannolle pitäisi vaan asettaa tavoite, Lehtonen opasti viitaten virkamiehiin ja maan hallitukseen, jotka päätöksiä tekevät. Toisaalla myös EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ihmettelee, että Ranskassa kansanmaskeista tehtiin jo päätös ja tuotanto etenee.
Meillä hallitus kertoo Suomen siirtyneen hybridivaiheeseen, jossa testataan, eristetään, suojataan ja näin pyritään toisaalta myös käynnistämään yhteiskuntaa. Mutta kun testauksia on vähän ja niitä maskeja riittämättömästi jopa hoitajille, niin onko Suomella enemmänkin kasassa iskusanoja kuin hybridistrategia. Tukahduttamiseen ei uskota, mutta leviämistäkin vältetään. Numeerisia tavoitteita ei oikein ole suojvarusteissa, testauksissa eikä tartuntamäärissä.
Uutisissa ja sosiaalisessa mediassa tulkitaan Martti Hetemäen paperia. Siitä pyritään selvittämään, mikä on hallituksen linja. Osa asiantuntijoista on päätynyt sellaiseenkin lopputulemaan, että laumasuojan periaatteella tässä oikeasti edetään. Hallituksen linjaa siis tulkitaan, vaikka pääministeri jaksaa sitä painokkaasti toistaa päivästä toiseen ja infosta ja uutislähetyksestä seuraavaan.
Koronan ensimmäinen aalto ei jää viimeiseksi pandemiaksi. Hallituksen pitäisi käynnistää nyt oikea selvitys siitä, millainen on esimerkiksi STM:n kyky koordinoida pandemioita ja onko THL:n tutkimusresurssit kohdistettu oikeisiin asioihin, eli pitääkö tutkia enemmän viruksia kuin viinaa. Ja miten toimii operatiivisten tahojen kuten sairaanhoitopiirien ja toisaalta tutkivien sekä päättävien organisaatioiden kuten THL:n ja STM:n välinen yhteistyö. Selvityksen jälkeen olisimme ehkä vahvempia ottamaan vastaan seuraavaa iskua.
