Afrikkalainen sikaruttovirus leviää sekä lihan että esimerkiksi sian verellä likaantuneitten tavaroitten välityksellä, joten villisian metsästyksessä käytetyt varusteet on puhdistettava huolellisesti niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.
Näin toteaa maa- ja metsätalousministeriön asettama villisikatyöryhmä, joka linjasi Suomen villisikakannan hoitoa ja selvitti, miten afrikkalaisen sikaruton leviäminen maahan estetään. Suomeen levitessään rutto olisi merkittävä taloudellinen riski sikataloudelle.
Varotoimena metsästysvarusteet on ensin puhdistettava irtoliasta ja pestävä, minkä jälkeen niitä on pidettävä yli 60 asteen lämpötilassa vähintään 30 minuutin ajan tai käsiteltävä virukseen tehoavalla desinfiointiaineella.
Villisikaa on käsiteltävä suojakäsinein, ja teurastuspaikan hygieniasta ja desinfioimisesta on huolehdittava. Teurasjätteet ja käytetyt suojavarusteet on hävitettävä huolellisesti.
Ulkomailla käydessä on huomioitava kotimaahan tuotavien elintarvikkeiden tai tuotteiden, kuten metsästystrofeiden, villisikatuotteiden ja villisikojen ruhojen mukana mahdollisesti leviävä tartunta. Niiden tuonti käsittelemättöminä taudin vuoksi asetetuilta rajoitusalueilta ei ole lainkaan sallittua.
Kuluvan vuoden alussa arvioitiin, että Suomessa elää 1000–1300 villisikaa. Eniten villisikoja on Kaakkois-Suomessa sekä Uudellamaalla. Tiheä kanta lisää riskiä siihen, että afrikkalainen sikarutto asettuu Suomeen. Lisäksi villisiat aiheuttavat riskejä liikenteessä sekä vahinkoja maa-, metsä- ja riistataloudelle.
Työryhmä ehdottaa, että villisikojen määrä puolitetaan. Jatkossa sallittaisiin porsaattoman yksilön metsästys ympäri vuoden sekä elävänä pyytävän loukun ja jousiaseen käyttäminen.
Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi ilmoitusvelvollisuus saaliiksi saadusta villisiasta. Metsästäjien pitäisi lähettää näytteet kaikista kaadetuista villisioista Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle. Kantaa rajoitetaan niin pitkään kuin afrikkalaisen sikaruton leviäminen uhkaa.